Ostin joulukuussa Smäsin kylkeen Yakuza kutosen viskilaseineen sekä Persona Dancing: Endless Night Collectionin, joka sisältää kummatkin uutuuspelit, Dancing in Starlightin ja Dancing in Moonlightin. Nyt tammikuun tultua sain aikaiseksi jättää Smashin vähemmälle ja lähteä tanssilattialle joraamaan.

Paardit eivät kuitenkaan kovin kauaa kestäneet…
Aloitin tanssiaiset Moonlightin tahtiin ja hurmaannuin heti kättelyssä vanhoista tutuista hahmoista, joille oltiin veistetty uudet, maan mainiot hahmomallit. Starlightin puolella ei tullut samanlaista reaktiota, sillä P5 sisälsi alun alkaenkin makeat graffat. Molemmissa peleissä on lyhyt intro, jossa selitetään tanssiaisten tarkoitus ja samalla ne punotaan seitinohuesti osaksi Personan kaanonia. Pelimekaniikat ovat tismalleen samat kuin 2015 ilmestyneessä Persona 4: Dancing All Night -pelissä, joskin joitakin uusia vaikeus- / helpotusasetuksia saattaa olla saatavilla. Itse pelaaminen tuntui hieman oudolta isolla telkkarilla ja etenkin All Night -vaikeustasolla minulla oli vaikeuksia seurata, mitä ruudulla tapahtuu. Pysyin kuitenkin hyvin kärryillä vielä hardilla.
Uuden kuorrutteen ja uusien remixien lisäksi Dancing in Moonlightilla ja Starlightilla on valitettavan vähän tarjottavaa, sillä tarinatila puuttuu kokonaan. Sen sijaan mukana on jokaisen hahmon Social Linkit, joita avataan täyttämällä tiettyjä kriteereitä tanssiessa. Nämä kriteerit ovat molemmissa peleissä tismalleen samat, eli jos molemmat pelit pelaa putkeen, joutuu samat asiat tekemään kahteen kertaan. Oikein käytettynä Social Linkit olisivat voineet täydentää muutamia ontuvasti kirjoitettuja hahmoja, esimerkiksi Harua, mutta juttujen taso tuntui jäävän tuttuun ja turvalliseen nakama poweriin.
Endless Night Collectionin mukana tuli myös Persona 4: Dancing All Night -latauskoodi PS4:lle. Kyseessähän on siis alun perin Vitalle julkaistu Persona-tanssipeli, jonka nyt myös kotikonsolipelaajat pääsevät kokemaan, kunhan vain ostavat Endless Night Collectionin (peliä ei tietääkseni myydä erikseen). Muistoissani DAN näyttää yhtä hyvältä kuin Moonlight ja Starlight, mutta kyllä hymy hyytyi, kun Vitan pienelle ruudulle tarkoitetut grafiikat venyivät 55” televisioon. Laiska porttaus, mutta ajaa asiansa.
Dancing in Moonlight ja Dancing in Starlight sisältävät kummatkin noin 10 tunnin edestä pelattavaa, jonka jälkeen platinapokaali on saatu. Dancing All Night kestää tarinan ja shoppailun ansiosta pidempään, mutta ei senkään koluamisessa muutamaa päivää enempää mene. Jos kiinnostus heräsi, niin kannattaa kokeilla Moonlightin ja Starlightin demoja ennen ostopäätöksen tekemistä.

Jäi kyllä hirveä Persona nälkä. Haluan ison budjetin Persona 3 ja 4 remaket. Haluan pelata P5:n uusiksi. Mutta ennen kaikkea, haluan Persona Q 2:n länteen!!!