Now it is time... Let Our game begin.9 Hours, 9 Persons, 9 Doors on Chun Softin kehittelemä, ja Aksys Gamesin (Pohjois-Amerikassa) julkaisema visuaaliromaani. Nimensä mukaan, pelissä on yhdeksän hahmoa joista päähenkilömme, Junpei, on normaali opiskelija. Mystinen, kaapuun pukeutunut [Zero] on kidnapannut heidät ja käskee heitä pelaamaan peliä nimeltä Nonary Game. Heidät on lukittu laivan sisälle, jossa on yhdeksän numeroilla merkittyä ovea, väliltä [1]-[9]. Heidän tehtävänään on löytää ovi [9], joka on ainoa pakokeino laivalta. Näiden yhdeksän henkilön tulisi toimia tiiminä, ja selvittää [Zero]:n sinne asettamat mysteerit ja salaisuudet.
Jokaisella Nonary Gamen yhdeksällä jäsenellä on ranteessa rannekellon tapainen, jossa lukee jokin luku väliltä [1]-[9]. Ovista saa vain kulkea 3-5 hengen ryhmissä, ja näiden henkilöiden
digitaalinen juuri tulee vastata kyseisen oven lukua*. Jos luvut eivät täsmänneet, niin ovi ei aukea. Jos ovi aukeaa, niin sen oven avanneiden, ja läpikulkeneiden tulee rekisteröidä itsensä oven toisella puolella. Jos näin ei tapahtunut, tai jos ylinmääräinen henkilö kulki läpi**, heidän sisällään räjähtäisi pommi 81 sekunnin kuluttua. Ovien läpikulkemiseen on yhdeksän sekuntia aikaa, jonka jälkeen ovi lukkiutuu uudelleen. Pelin päämääränä on löytää ovi [9], ja paeta sen kautta. Tällöin heidän rannekkeensa putoaisivat, ja he olisivat vapaita. Ainoa toinen keino rannekkeen poistamiseen on se, jos henkilön pulssi laskee nollaan, eli kuolee. Aikaa pelin pelaamiseen on yhdeksän tuntia, jonka jälkeen laiva uppoaa meren pohjaan.
*Esimerkki: Oven [5] läpi voi kulkea ne henkilöt, joiden digitaalinen juuri on 5.
Yksi mahdollisista ryhmistä on 275. 2+7+5 = 14 -> 1+4 = 5. Näin ollen jäsenet [2], [7] ja [5] voivat kulkea oven läpi.
**Esimerkki: Oven [5] aukaistuaan, jos vain jäsenet [2] ja [7] kulkisivat oven läpi ja [5] jäisi odottamaan, niin [2] ja [7] kuolisivat pommista. Toisessa tapauksessa jos joku ylinmääräinen kulkee oven läpi, hän kuolisi.
999:n tarina on yhdistelmä tieteisfiktiota, nerokasta tarinan kerrontaa, mystiikkaa ja filosofiaa. Pelissä on monta erilaista päätöstä, ja pelin voi läpäistä monella eri tavalla. Pelin hahmot ovat Junpein ([5]) lisäksi Ace ([1]), Snake ([2]), Santa ([3]), Clover ([4]), June([6]), Seven ([7]), Lotus ([8]) ja [9]. He tuntuvat summittaisilta henkilöiltä, mutta ovatkohan sittenkään? Liittyykö heidän kaikkien menneisyys tai teot jotenkin yhteen? Kuka oikein on [Zero], ja mikä hänen motiivinsa oikein on? Mikä on Nonary Gamen perimmäinen tarkoitus?
Peli julkaistiin Japanissa 10. joulukuuta 2009, ja 16. marraskuuta 2010 Pohjois-Amerikassa. Euroopan julkaisusta ei ole vielä varmempaa tietoa, joten suosittelen kiinnostuneita tilaamaan Amerikasta jos vain kykenevät.
Omia ajatuksia, noh...
Pelin sain nelisen päivää sitten, ja tänään onnistuin hankkimaan kaikki päätökset, seitsemännen läpipeluun jälkeen. Koin pelin tämän vuoden yllättävimmäksi merkkiteoksiksi, ja omalla kohdallani tämä nousee Policenautsin rinnalle yhdeksi parhaimmista pelaamistani visuaaliromaaneista. Pidän pelin tyylistä, filosofiasta, tarinasta ja puzzleista. Kaikki pelin puzzlet tuntuvat loogisilta, ja pienellä matemaattisella taidolla koin ne helposti selvitettäviksi.
Pelillä on mielestäni paljon uudelleenpeluuarvoa visuaaliromaaniksi, sillä väärät valinnat voivat johtaa huonoihin seurauksiin, ja oikeat voivat päästää sen jäljille mitä oikeasti on tapahtumassa. Useampi läpipeluu onkin siis paikallaan, ja tätä helpottaakseen peli tarjoaa pikakelaustoiminnon: voit kelata kaiken sen tekstin ohi, jonka olet jo lukenut. Näin ollen kun tiedät oikean ratkaisun puzzleihin, ja olet jo lukenut hahmojen dialogit aiemmin, niin uudelleen läpipelaaminen nopeutuu, joka merkittävästi helpottaa uusien päätösten tai ratkaisujen yhdistelemistä. Peli on siis yllättävän ovela ja rohkaisee pelaamaan uudelleen ja uudelleen.
Pelillä pituutta oli itselläni noin seitsemän tuntia ensimmäisellä läpipeluulla, ja viimeisellä se olikin 5 tuntia. Nopein läpipeluu kesti noin 45 minuuttia. Kaikki ratkaisut eivät tuota uudenlaista
päätöstä, joten onkin helppoa saada sama päätös useammalla eri tavalla.
Mistä myös pidin pelissä, oli sen tunnelma. Oikeasti ensimmäisellä kolmella läpipeluulla olin uusien juonikuvioiden kehiin astuessa täysin jännittyneenä ja hermostuneena odottamassa miten tässä nyt käy, ja miksi. Ensimmäisellä läpipeluulla olin oikeasti aivan herkkähermona kun
pelin lopputekstit alkoivat rullaamaan näytöllä. Normaalisti en pahemmin kavahda tällaisia juonia tai pelejä, mutta 999 onnistuu luomaan sidoksen, jossa oikeasti helpotun hahmojen onnistumisista ja kauhistun heidän epäonnistumisistaan. Tarinan kerronta on vain niin sujuvaa, ja tunnelmallista. Nerokas käsikirjoitus takaa ainakin minulta täydet pisteet tälle pelille.