Rekisteröidy,


niin voit osallistua keskusteluihin
niin foorumilla kuin IRC-kanavallakin.
Rekisteröidy nyt!

Kirjaudu!



Pysy aina kirjautuneena sisälle

Rayman

09.05.11 - klo:10:56

Tingle Poissa

  • Paavo
    • 3DS-ystäväkoodi: 1478-3942-1487
    • Xbox Live Gamertag: Tinglemies
    • PSN ID: Tinglemies
    • Steam ID: Paavomies
    • Academic Nintendo Club RY
Rayman on Ubisoftin tasoloikkasarja josta jotkut jopa pitävät. Nyt miljoonien reivipupupelien jälkeen on tulossa kaksiulotteinen Rayman Origins, johon lupaillaan neljän pelaajan yhteistyötilaa. Mikäs siinä sen mukavampaa, itseäni tosin kiinnostaisi tietää mille alustoille peli on tulemaisillaan.

Lähde ja traileri
« Viimeksi muokattu: 11.12.12 - klo:06:12 kirjoittanut Tube »
<Tapza> tinglest on kyl vähän hankala ottaa selvää
<Tapza> se on tollanen saatananmoinen kusipää ja paras tuntemani ihminen, tosi mukava ja aivan perseestä
<Kraidi> tarvitset vieroitusta epätodellisuudesta
<JJJANI> vittu ku paavolle ei voi ees vittuilla ilman et menee ite ihan sekasin
<henuck> olis kyl melkonen auschwitz olla jumissa jossain ovessa/sen takana ja kuunnella ffxiii ja paavon paskalaatikkojuttuja
<Turjake> VITTU TINGLE NYT TURPA KIINNI
Kirjattu
  • ::
  • 09.05.11 - klo:12:15

    Arctic Fox Poissa

    • Vulpes Arctos
      • Nintendo Network ID: VulpesArctos
      • Wii-numero: 3209 8382 1974 7037
      • 3DS-ystäväkoodi: 3737 - 9594 - 1755
      • Xbox Live Gamertag: Vulpes Arctos
      • Steam ID: Vulpes_Arctos
    Niin uskomattomalta kuin se tuntuukin, ensimmäinen pelaamani Rayman-peli oli jokin saamarin suomenkielinen opetuspeli. Se oli siis 2D-tasoloikka Rayman 1:n grafiikoilla, mutta oikean etenemisreitin löytämiseksi piti osata esimerkiksi yhteen- ja vähennyslaskua. Käsittääkseni alkuperäisen pelin kenttiä oli vain muokattu opetuspelimäiseen muotoon. Kyllä siinä oli jännitystä kerrakseen kun piti liikkuvan alustan päällä väistellä piikkejä ja samalla laskeskella, minkä platformin päälle sitä pitäisi hypätä... Kuten alkuperäisessä Raymanissa, tasohyppely oli lopussa vaikeaa (ainakin seitsemänvuotiaalle). Uskomatonta kyllä, en googlettamalla löytänyt pelistä mitään mainintaa, mutta "Rayman opettaa englantia" -niminen peli löytyi heti. Se on ilmeisesti samanlainen, mutta äidinkielen ja matematiikan tehtävien sijaan siinä harjoiteltiin englantia.


    Rayman 2 oli yksi ensimmäisen Playstationin helmistä. Tutustuin siihen yllättävän myöhään, vasta joskus kuudennen luokan jälkeisenä kesänä (2005), mutta siitä tuli heti yksi suosikeistani. Pitäisi ehkä metsästää se PlayStation2:lle tai jotain. Pelistähän löytyy versio käytännössä joka laitteelle, eikä ihme. Rayman 3 kuului GameCube-aikaan toivelistalleni, mutta syystä tai toisesta en koskaan sitten ostanut sitä. Onkohan se mistään kotoisin näin nykyaikana?

    Rayman Raving Rabbids oli aikoinaan tosi hauska. Muistan kun joululomalla tungettiin kaverille yöksi ja jorattiin koko ilta jänöjen matkassa. Tietenkin innostus hälveni nopsaan, kuten minipelikokoelmissa aina. Kuitenkin ihan hyvä peli Wiin julkaisuvalikoimassa.

    Rayman Origins vaikuttaa ihan namulta. Eikös se ilmesty Xbox360:lle ja Playstation 3:lle ainakin? Olisin mieluummin ottanut pelin halpana ladattavana, mutta toivottavasti onnistuvat tunkemaan Originsiin sitten kunnolla sisältöä kun kerran levyllä julkaisevat.
    Kirjattu
  • ::
  • 09.05.11 - klo:12:30
    Tiedän tuon opetuspelin mistä puhuit, meillä oli se. Kyllä sellainen todellakin on olemassa ja se oli yllättävän laadukas opetuspeliksi, kuten jo perustelit.

    Kakkonen on silti suosikkini, ylivoimaisesti. Olenkohan sen jo lähemmäs 10 kertaa täydellisesti läpäissyt eri konsoleilla yhteensä. Paras versiohan tuo PS2:n Revolution on, kun mukaan on lisätty hubworld, kunnollinen dubbaus, kauppaa yms. tavaraa. Toisena tulee Dreamcastin versio, jossa on sulavampi fps ja hieman tarkemmat tekstuurit kuin PS2-versiossa, mutta sen lisäyksiä silti jäin kaipailemaan. Kolmantena tulee tuo 3DS:n versio, joka on myös ihan hyvä, muutamia bugeja (varsinkin äänimaailmasta) & fps-droppeja lukuun ottamatta. Vielä sinulle Arctic tiedoks, että tuo Playstation 1:n versio Rayman 2:sta on aika radikaalisti erilainen kuin muilla konsoleilla, sillä oli jopa eri kehittäjä muistaakseni. Kentät olivat lyhyempiä ja mm. viimeinen pomo oli täysin erilainen, ja pelissä oli ihan karmea enkkudubbi mitä ei missään muussa versiossa sitten onneksi käytetty...

    Sitten Rayman 1 & 3. Pidän molemmista kyllä, mutta en kumpaakaan noista koskaan täydellisesti läpi pelannut, eivät niin kovasti iskeneet. Raving Rabbids oli myös hauska bilepeli aikoinaan, mutta nykyään sen liikkeentunnistus on jo niin vanhentunutta ja epätarkkaa, ettei sitä pahemmin voi suositella ainakaan kovin kalliilla...

    Olen myös sitä mieltä, että Originsin olisi pitänyt olla ladattava peli, mutta kyllä se levylläkin kelpaa, kunhan vaan sisältöä on todellakin sitten tarpeeksi... Tuo on ainakin tulossa X0:lle ja PS3:lle, mutta ainakin viime vuonna ne mainitsivat, että saattaa tulla muillekin konsoleille (Wii & 3DS:ää huhuiltu muistaakseni?). Näinköhän ne tunkevat jotain Teensiejä pelattavaksi hahmoiksi, jos kerta 4-pelaajan co-oppia siihen väännetään.
    全力で!
    Kirjattu
  • ::
  • 09.05.11 - klo:13:21

    Arctic Fox Poissa

    • Vulpes Arctos
      • Nintendo Network ID: VulpesArctos
      • Wii-numero: 3209 8382 1974 7037
      • 3DS-ystäväkoodi: 3737 - 9594 - 1755
      • Xbox Live Gamertag: Vulpes Arctos
      • Steam ID: Vulpes_Arctos
    Vielä sinulle Arctic tiedoks, että tuo Playstation 1:n versio Rayman 2:sta on aika radikaalisti erilainen kuin muilla konsoleilla, sillä oli jopa eri kehittäjä muistaakseni. Kentät olivat lyhyempiä ja mm. viimeinen pomo oli täysin erilainen, ja pelissä oli ihan karmea enkkudubbi mitä ei missään muussa versiossa sitten onneksi käytetty...

    Tätä en tiennytkään! En edes muista kovin hyvin PS1-version kenttiä, mutta muistan niiden olleen varsin hyviä aikanaan. Enpä tiennyt paremmasta. Pitääkin ostaa tuo PS2-versio (Rayman Revolution?) seuraavan kerran kun tasoloikkanälkä iskee.

    Rayman-peleissä on aina ollut se hyvä puoli, että kuvasuunnittelu ja tunnelma on hyvin omaperäistä. Nytkin kun tuota Originsin traileria katselee, huomaa ettei tämä ole mikään varman päälle pelattu, amerikkalaislapsille suunnattu perusloikinta. Rayman-peleissä on aina jotain kreisiä ja kiehtovalla tavalla vinksahtanutta.
    Kirjattu
  • ::
  • 09.05.11 - klo:13:28

    Tingle Poissa

    • Paavo
      • 3DS-ystäväkoodi: 1478-3942-1487
      • Xbox Live Gamertag: Tinglemies
      • PSN ID: Tinglemies
      • Steam ID: Paavomies
      • Academic Nintendo Club RY
    Ainiin, olenhan minullakin yhteistä menneisyyttä Reiskan kanssa. Kaverilla oli aikoinaan Rayman 2, jossa hän kumminkin oli jäänyt jumiin. Minä sitten tartuin puikkoihin ja kun tultiin laiturille jonka päässä oli kai jokin kalankorvike niin vedin sitä turpaan ja päästiin surffaamaan. Tämän keksittyäni minut tunnettiinkin sitten todellisena pelimestarina B)

    Myös PS2:n Raymania on vähän tultu koeteltua, siitä tosin en mitään muista.
    <Tapza> tinglest on kyl vähän hankala ottaa selvää
    <Tapza> se on tollanen saatananmoinen kusipää ja paras tuntemani ihminen, tosi mukava ja aivan perseestä
    <Kraidi> tarvitset vieroitusta epätodellisuudesta
    <JJJANI> vittu ku paavolle ei voi ees vittuilla ilman et menee ite ihan sekasin
    <henuck> olis kyl melkonen auschwitz olla jumissa jossain ovessa/sen takana ja kuunnella ffxiii ja paavon paskalaatikkojuttuja
    <Turjake> VITTU TINGLE NYT TURPA KIINNI
    Kirjattu
  • ::
  • 09.05.11 - klo:13:32
    Tätä en tiennytkään! En edes muista kovin hyvin PS1-version kenttiä, mutta muistan niiden olleen varsin hyviä aikanaan. Enpä tiennyt paremmasta. Pitääkin ostaa tuo PS2-versio (Rayman Revolution?) seuraavan kerran kun tasoloikkanälkä iskee.

    Noh, en välttämättä sanonut, että se olisi huonompi, en voi varmaksi sanoa kun en itse ole PS1-versiota läpi pelannut, olen vaan kuullut ja nähnyt monia eri kenttiä. Esimerkiksi ensimmäisessä kunnon kentässä, the Fairy Gladessa, oli PS1-versiosta poistettu se viimeinen kolmannes koko kentästä. Mutta lumsejakin siinä versiossa on 20% vähemmän kuin muissa versioissa, eli oletan vaan että hyvin montaa muutakin kenttää on leikattu/poistettu/muokattu. Ehkäpä täytyisi tuokin versio vielä joskus läpäistä, että voisin puhua tästä varmasti totta. PSN:ssä se olisi vaan 5 €, eli enköhän sen joskus osta. :D

    Lainaus käyttäjältä: Coldi
    Paras versiohan tuo PS2:n Revolution on

    Kyllä, se Rayman Revolution on kakkosen "remake". Unohdin myös mainita, että myös uusia pomojakin siinä oli (ainakin yksi).
    全力で!
    Kirjattu
  • ::
  • 09.05.11 - klo:16:42
    Rayman 1 on nostalgisimpia pelejä minulle. Serkun pleikkarilla pelattu monet tunnit, tosin aina alusta aloitettu koska salasanoilla ei jaksettu säätää eikä ollut muistikorttia (tai se oli täynnä tms.). Tänä päivänä pelin tunnelma on mielestäni yksi sen valteista. Kentät ovat pirteitä ja vaihtelevia. Vaikka Rayman 2 hieno peli onkin, niin en tajua miksi tunnelma piti näin erilaiseksi muuttaa. Ei näissä peleissä loppujen lopuksi ole paljoakaan samaa?

    Rayman 2:n siis olen PC:llä pelaillut. Taisi olla ensimmäisiä PC-pelejä meidän silloin tuliterälle tietokoneelle. Kauan sitä metsästettiinkin ja ilo oli suunnaton kun äiti yhtenä päivänä astui kotiovesta sisään peli kainalossaan. Silloinhan nuo pelit tulivat suht massiivisissa pahvilaatikoissa, ja niihinhän mahtui sitten kaikkea krääsääkin, Rayman 2:n mukana tuli ihan siisti maailmankartta. Joka tapauksessa, hieno peli, paljon muistoja, ja pitäisi varmaan mennä uudestaan läpi jossain vaiheessa.

    Rayman 3:n lainasin kaverilta NGC:lle. En kovinkaan paljoa pelistä muista. Tunnelma oli jotenkin entistä salaperäisempi, mikä on hyvä asia. Ne jotkut kuolemattomat örkit olivat pelottavia, ja koko niiden kotimesta hyytävä paikka. Menin kyllä pelin läpi, ja pitäisi tämäkin mennä läpi muistin virkistämiseksi.

    Omistan myös Rayman M:n tietokoneelle. Peruskivaa moninpelimättöä, jota pääasiassa kuitenkin pelasin vain yksikseni. :(

    Täytyy mainita että ärsyttää kuinka Ubisoft lypsää näiden pelien kierrättämisellä, Rayman 2:nhan oli sekä DS:n että 3DS:n julkaisupeli. >_> Raymanit 1 ja 2 saa noin kaikille alustoille. Rayman Origins kiinnosti kun kuulin "uusi 2D-Rayman", mutta artstylestä en tykännyt, tai koko pelin asetelmasta muutenkaan (Rayman ja Globox retardeina, hurhurhr).
    Suuri haaveeni olisi saada 3D-Rayman-tasoloikka, jossa olisi Rayman 1:n artstyle eli maisemat olisivat tätä luokkaa.
    Kirjattu
  • ::
  • 14.05.11 - klo:01:38
    Tämän viikon Pelipojassa onkin sitten Raymanin vuoro olla kritiikin saajana. Aika samoilla linjoilla olen Jarkon kanssa tuon rahastuksen maun suhteen, vaikka heh en ookkaan pelannut sitä alkuperäistä koskaan aikaisemmin.

    Reimänejä olen yleisesti vain muutaman kerran kokeillut eikä ne mitään hirveän mieleenpainuvia ole olleet. Noh, jotkut diggaa, nuutit ei.
    Kirjattu
  • ::
  • 14.05.11 - klo:02:00
    Olet vain butthurt. Joku haukkuu tuota peliä jonkun syyn takia, joten on helppo samaistua oli se sitten ihan mitä vaan. Tuossa arvostelussa ei haukuttu lainkaan itse pelin sisältöä, unohtuikohan se täysin tuolta arvostelijalta? Koko video oli ainoastaan sitä että valitettiin kyseessä olevan porttaus vanhasta pelistä. Itse pelin hahmoja, vihollisia ja kaikkea lähinnä vaan kehuttiin. Jätkä sanoi mm. että piti tuosta enemmän kuin Crasheista silloin aikoinaan.

    Onhan tuo peli rahastusta, sitä ei voi kieltää, mutta ei se ole pelin laadusta yhtään pois. Lisäksi pelin hinta on jo kaupoissakin keskimäärin parikymppiä vähemmän kuin muilla. Kun ostat Rayman 3D:n, tiedät, että se on porttaus 12-vuotta vanhasta pelistä. Ja jos et jostain syystä sitä tiedä, niin tuskin se sinua siinä tapauksessa edes haittaa. Uusille pelaajille/nostalgiamunille jotka osaavat arvostaa aitoa, vaihtelevaa ja nopeatempoista 3D-tasoloikkaa tuo on ylivoimaisesti 3DS:n paras julkaisupeli.

    Lisäksi tuon pelin DS-versio oli niin ylivoimaista paskaa, että olin oikeasti vain ja pelkästään iloinen siitä, että sain tälläisen klassikon vihdoin pelaamiskelpoisessa kunnossa kannettavalle koneelle. Tälläiset hieman vanhemmat helmet pelailee oikein mieluusti esim. reissun päällä.
    全力で!
    Kirjattu
  • ::
  • 11.11.11 - klo:22:50

    Tapza Poissa

    • Katkeroitunut nörtti
      • Wii-numero: 7790-9571-7387-3403
      • Xbox Live Gamertag: Tapzaa
      • Steam ID: Thapzaa
    Latailin Rayman Originsin demon boxille ja pelailin läpi. Yllätyin pelin veikeydestä. Yleinen retardihenkisyys hahmo- ja oikeastaan muussakin designissa hieman häiritsi, mutta ainakin peli on persoonallinen, eikä pyytele luonnettaan anteeksi. Demo kattaa kaksi kokonaista kenttää ja yhden osittain. Mukaan on myös isketty sangen vauhdikas ja vekkuli traileri, joka väläytteli hyvinkin mielenkiintoista materiaalia pelin muista tasoista. Kenttäsuunnittelu vaikuttaa ilahduttavan mielikuvitukselliselta ja vaihtelevalta, eikä pelin tyylikästä kaksiulotteista ulkoasua voi kuin ihailla. Äänimaailmakin teki vaikutuksen omaleimaisuudellaan ja hupsuudellaan, varsinkin vesikentän taustamusiikki nosti hymyn huulille.

    Lyhyesti sanottuna todella kivan oloinen 2D-pompinta, jollaisen näkeminen nykypelimarkkinoilla, muualla kuin latauspalveluissa tai Nintendon laitteilla, on erittäin piristävää. Sisältöäkin vaikuttaisi aidosti löytyvän, sillä demo lupaili yli kuuttakymmentä kenttää. Hankintalistalle hyppäsi.
    Lasken pääomaa.
    Kirjattu
  • ::
  • 13.11.11 - klo:21:02

    Tingle Poissa

    • Paavo
      • 3DS-ystäväkoodi: 1478-3942-1487
      • Xbox Live Gamertag: Tinglemies
      • PSN ID: Tinglemies
      • Steam ID: Paavomies
      • Academic Nintendo Club RY
    Joopa joo. Kenttäsuunnittelu, fysiikat ja grafiikat kuin jollain flashpelillä. En panisi rahaani tälläiseen.
    <Tapza> tinglest on kyl vähän hankala ottaa selvää
    <Tapza> se on tollanen saatananmoinen kusipää ja paras tuntemani ihminen, tosi mukava ja aivan perseestä
    <Kraidi> tarvitset vieroitusta epätodellisuudesta
    <JJJANI> vittu ku paavolle ei voi ees vittuilla ilman et menee ite ihan sekasin
    <henuck> olis kyl melkonen auschwitz olla jumissa jossain ovessa/sen takana ja kuunnella ffxiii ja paavon paskalaatikkojuttuja
    <Turjake> VITTU TINGLE NYT TURPA KIINNI
    Kirjattu
  • ::
  • 13.11.11 - klo:21:30
    "Kuka ostaa 2D-pelejä täysihintaisena" jne.
    Kirjattu
  • ::
  • 13.11.11 - klo:21:35
    Ensin hämmennyin Tinglen viestistä, mutta sitten muistinkin kuka paavo tämän ketjun olikaan tehnyt.
    Kirjattu
  • ::
  • 13.11.11 - klo:21:41

    Tingle Poissa

    • Paavo
      • 3DS-ystäväkoodi: 1478-3942-1487
      • Xbox Live Gamertag: Tinglemies
      • PSN ID: Tinglemies
      • Steam ID: Paavomies
      • Academic Nintendo Club RY
    Cynaeon taisi ymmärtää kaiken niin pahasti väärin että taidan leipoa hänelle kakun.

    Eikun siis kuka täällä tapahtuu?
    <Tapza> tinglest on kyl vähän hankala ottaa selvää
    <Tapza> se on tollanen saatananmoinen kusipää ja paras tuntemani ihminen, tosi mukava ja aivan perseestä
    <Kraidi> tarvitset vieroitusta epätodellisuudesta
    <JJJANI> vittu ku paavolle ei voi ees vittuilla ilman et menee ite ihan sekasin
    <henuck> olis kyl melkonen auschwitz olla jumissa jossain ovessa/sen takana ja kuunnella ffxiii ja paavon paskalaatikkojuttuja
    <Turjake> VITTU TINGLE NYT TURPA KIINNI
    Kirjattu
  • ::
  • 13.11.11 - klo:21:55
    no mitä nyt taas
    Kirjattu
  • ::
  • 14.11.11 - klo:08:51

    Agutski Poissa

    • Beer Baron
      • Xbox Live Gamertag: IKSTUGA
      • PSN ID: Agutski
      • Steam ID: AndersHelFin91
    Originsin demon pelanneena odon peliltä paljon. Näyttäisi olevan kaikki 2D-loikan olennaiset asiat kunnossa ja onhan noita hyviä arvosteluitakin tullut pari kappaletta.
    Smokin' Sick Style
    Kirjattu
  • ::
  • 02.02.12 - klo:09:09

    Tingle Poissa

    • Paavo
      • 3DS-ystäväkoodi: 1478-3942-1487
      • Xbox Live Gamertag: Tinglemies
      • PSN ID: Tinglemies
      • Steam ID: Paavomies
      • Academic Nintendo Club RY
    Onkos tuo Rayman 3 miten pätevä tekele? Meinaan se tulisi ensi kuussa XBLA:n PSN:n tarjontaa koristamaan.
    <Tapza> tinglest on kyl vähän hankala ottaa selvää
    <Tapza> se on tollanen saatananmoinen kusipää ja paras tuntemani ihminen, tosi mukava ja aivan perseestä
    <Kraidi> tarvitset vieroitusta epätodellisuudesta
    <JJJANI> vittu ku paavolle ei voi ees vittuilla ilman et menee ite ihan sekasin
    <henuck> olis kyl melkonen auschwitz olla jumissa jossain ovessa/sen takana ja kuunnella ffxiii ja paavon paskalaatikkojuttuja
    <Turjake> VITTU TINGLE NYT TURPA KIINNI
    Kirjattu
  • ::
  • 26.04.13 - klo:16:12
    Rayman 1 ei ole kovin hyvä, Rayman 2 / 3D ei sytytä minua yhtään ja Rayman 3:sta en ole pelannut.

    Mutta Rayman Origins, jumatsuki, tässäpä vasta hieno peli. Grafiikka on sanoinkuvaamattoman hienoa, musiikit hyväilevät jännyydellään korvieni g-spotteja ja pelattavuus on enemmän kuin kunnossa. Ennen ilmaisin myös ADHD/sotkuisen-tyylin Originsin heikkoudeksi, mutta nyt olen oppinut pitämään siitäkin todella paljon. Multiplayeriä en ole päässyt testaamaan, mutta sekin on kuulema oikein nannaa.

    Viime Genin paras 2D-tasoloikka, voittaa jopa VVVVVV:n.



    Ja hei, nyt kaikki lataamaan Wii U:n eShopista Rayman Legends Challenge App! Ilmainen hauskuus, jossa on edellisen demon kolme kenttää paranneltuina, sekä päivittäin vaihtuva Daily Challenge sekä viikottain vaihtuva Weekly Challenge. :)
    Kirjattu
  • ::
  • 26.04.13 - klo:16:25
    Itse ostin pelin viime joulukuussa Steamistä ja olen pelannut about yhden maailman per kuukausi. Ei alkanut kyllästyttää. :)

    *edit* Näppiksellä Origins tuntuu muuten todella huonolta. Xbox 360 -ohjaimella jumalaiselta.
    « Viimeksi muokattu: 26.04.13 - klo:16:35 kirjoittanut Coconuut »
    Kirjattu
  • ::
  • 26.04.13 - klo:17:12
    Täytyy mainita pari pientä jutskua. New Super Mariota kun pelaa moninpelinä ja haluaa kerätä niitä isoja tähtikolikoita niin monet niistä muuttuvat aivan liian helpoiksi saada siten, että hankalassa paikassa (yleensä ruudun alalaidassa) olevaan tähtikolikkoon voi yksi pelaaja hypätä ja napata sen ja mennä samantien kuplaan (tai vaikka kuolee yrityksessään, ihan sama). Tässä Originsissa sentään on varsin hc-ratkaise tälle, että isoa kolikkoa täytyy joko pitää itsellään hetken aikaa kuolematta tai vaihtoehtoisesti viedä tarpeeksi kauas sen alkuperäisestä olinpaikasta. Tällaiset pikkuseikat saavat minut nostamaan Originsin 2D-Marioiden yläpuolelle. Ehdottomasti parhaita tasoloikkia genissään, ja miksei ikinäkin. Itsehän pelasin moninpelinä alusta loppuun ja siinäkin suhteessa Rayman lyö käsivarrettomilla käsillään Mariota tauluun, ei läheskään niin raivostuttava, jo pelkästään se että pelaajat pystyvät vapaasti kulkemaan toistensa läpi on hyvin ratkaiseva tekijä. Tokihan Raymanissa pystyy vielä mäiskimään toisia, mutta siinäkin tapauksessa se on lähes aina hillittömän hauskaa ääniefektien sun muiden takia, ja lähes aina pelaajan tietoista haitanaiheuttamista.

    tldr: 4/5, parempi kuin New Mariot.
    « Viimeksi muokattu: 26.04.13 - klo:17:30 kirjoittanut Cyna »
    Kirjattu
  • ::
  • 26.08.13 - klo:19:43
    Kirjattu
  • ::
  • 23.05.14 - klo:01:20

    Turjake Poissa

    • Törö
    • Hail to the King, baby!
      • 3DS-ystäväkoodi: 4527-7665-4643
      • Xbox Live Gamertag: Turjace
      • PSN ID: Turjace
      • Steam ID: turjace
      • Törön vuodatus, teh blogi
    Rayman Legendsin läpipääsyn kunniaksi päätin kaivaa tämän topicin syvyyksistä ja Legendsin fiilistelyn ohella vähän kirjoitella siinä sivussa myös muista sarjan peleistä.

    Se ihan ensimmäinen Rayman on minullekin hyvin nostalginen peli, jota tuli junnuna pelailtua aika paljon. En ole koskaan mennyt peliä läpi ja sen vuoksi ostin vähän aikaa sitten Raymanin 3DS:lleni. Näin jälkiviisaana olisi ehkä ollut parempi pitää muistot vain muistoina, koska Rayman on vähän turhankin selvästi aikansa tuote. Se on aivan sietämättömän vaikea ja osaltaan aivan dorkasti suunniteltu peli. Tykkään sen raskaasta tuntumasta ja ilmeikkyydestä. Musiikkimaailma oli pienenä ehdoton suosikkini, mitä se on myös nytkin. Noin keskivaiheilla peli vaan heittää sellaisen vittuiluvaihteen silmään, etten millään usko pystyväni vetämään peliä läpi. Tämä DSiWare-versio on ihan ok, koska se on kuulemma helpompi (mitä muuten en voi uskoa...) kuin nuo vanhemmat versiot. Ansoja on vaikeampi väistellä, koska ruutu on zoomattu alustan takia paljon lähemmäs. Tai näin homma ainakin ymmärtääkseni toimii. Mielenkiintoisena yksityiskohtana peli ottaa jokaisen checkpointin yhteydessä valokuvan pelaajasta. Systeemi on hauska ensimmäiset kaksi kertaa ja sen jälkeen jatkuva räpsiminen ja ruman nörttinaamani heijaistaminen 3DS:n ruuduille alkoi pikkuhiljaa vain lisätä vitutuskerrointa. Ominaisuutta ei saa edes pois päältä, joten gg.

    Rayman 2 on oikeastaan ehkä jopa ykköstä nostalgisempi tapaus. Se oli peräti ensimmäinen pc-peli, joka minulla koskaan oli. Peli sai myös allekirjoittaneen preferoimaan konsoleita, koska pelin pelaaminen vaati ensinnäkin hardwaren kanssa räpeltelyä ja toisekseen isäni työläppäri oli ainoa pelikelpoinen tietokone koko huushollissa, joten sessioiden lukumäärä jäi loppujen lopuksi hyvin pieneksi. Kultainen 90-luku jees jees.

    Joka tapauksessa pandemin lahjoittaman Rayman 2:n 3DS-päivityksen myötä pääsin vihdoin pelaamaan Rayman 2:n läpi. Sekin on aika vanhentunut peli, jossa esimerkiksi combat ei tunnu yhtään miltään ja pelillä on ikävä tapa heitellä kaikenlaisia äkkikuoleman sisältäviä minipelejä minne sattuu. Puzzlejen ja kytkinten kanssa räpeltäminen on aika kurjaa, mutta kaiken kurjuuden pelastavat erittäin miellyttävät tasoloikkakohtaukset. Ydinasioissa Rayman 2 onnistuu todella hyvin ja pelasin pelin oikeastaan ihan kohtuullisella innolla läpi. Toista läpipeluuta tämä peli ei kyllä ansaitse.

    Sitten nämä uudet Raymanit eli Origins ja Legends. Molemmat ovat varsin maukkaita ja onnistuneita loikintoja, jotka keskittyvät hurjiin tilanteisiin kuitenkaan pelaajaa suuresti ärsyttämättä. Kenttäsuunnittelu on suurimmilta osin todella onnistunutta ja peli on muutenkin fysiikoista alkaen hyvin miellyttävän tuntuinen paketti. Silti huomasin, etten yksinkertaisesti jaksa pelata kuin korkeintaan kolme kenttää putkeen. Tämä johtuu siitä, että kentistä huokuu niin selvästi esiin tietty kaavamaisuus. Okei, peli on tasoloikka, mutta kenttien rakenne on aina oikeastaan ihan sama, mikä korostuu kerättävien elukoiden etsinnässä. Jokaisessa kentässähän on ne kymmenen kerättävää elukkaa, joista kaksi on "piilotettu" bonuskenttiin. Kaava haiskahtaa vanhentuneelta yllättävän nopeasti. Kaikki muunlaiset kentät ovat vain nopeusjuoksua ja trial and erroria. Uupumus iskee valitettavan nopeasti. Kentät ovat kyllä hyvin suunniteltuja, mutta kaavamaisuuden lisäksi harmillisen unohdettavia ja massaan sulautuvia. Vedin pelin läpi alle viikko sitten enkä valehtelematta muista pelin kentistä kuin loppupuolen labyrinttikentän ja musiikkikentät. Sanottakoon vielä, että Legendsin Back to Origins ja musakenttien epilepsia-remixit on aika mälsä tekosyy saada pelille lisää elinikää.
    « Viimeksi muokattu: 23.05.14 - klo:01:29 kirjoittanut Turjake »
    <+Cyna> Turjake on resetin paras tyyppi, aattelin mainita
    <Tinglemies> välillä en itsekään erota pelaanko personaa vai nussinko törön kaa
    <+mm. Detonat, coconuut, Linkkiro> Törö adminiks


    ANIME ON PASKAA USKOKAA JO SKYWARD SWORD MYÖS JA DC
    Kirjattu
  • ::
  • 01.06.14 - klo:23:00

    Tapza Poissa

    • Katkeroitunut nörtti
      • Wii-numero: 7790-9571-7387-3403
      • Xbox Live Gamertag: Tapzaa
      • Steam ID: Thapzaa
    Legends on oikein veikeä peli ja tavallaan myös muistutus niistä ydinasioista, jotka tekevät videopelien pelaamisesta mielekästä. En ole ainakaan vielä havainnut kenttäsuunnittelussa sen suurempaa kaavamaisuutta kuin tasoloikissa keskimäärin. Toki kaikissa kentissä löytyy niitä kerättäviä möllejä, mutta en ole ainakaan edes ottanut tavoitteeksi kerätä niitä kaikkia. Rynnin kentät alusta loppuun ja otan talteen sen, mitä satun löytämään. Kentät ovat mielestäni sopivan vaihtelevia niin sisällöltään kuin ulkoasultaankin, mikä tekee pelaamisen keskeyttämisestä varsin vaikeaa. Ensimmäinen (ja toistaiseksi ainoa) musiikkikenttä on yksi ilahduttavimmista yksittäisistä asioista, joita olen viime aikoina videopeleissä kokenut.

    Audiovisuaalisesti peli on taideteos. Tyylikäs grafiikka hivelee silmiä ja veikeä musiikki rytmittää toimintaa erinomaisesti. Pelatessa on osittain näidenkin asioiden ansiosta jatkuvasti hyvä fiilis. :)

    E: Pelaan muuten WiiU-versiota ja tulin miettineeksi, miten (vallan mainiot) Murfy-osuudet on toteutettu muissa versioissa?
    « Viimeksi muokattu: 02.06.14 - klo:12:18 kirjoittanut Tapza »
    Lasken pääomaa.
    Kirjattu
  • ::
  • 18.08.14 - klo:17:48

    Agutski Poissa

    • Beer Baron
      • Xbox Live Gamertag: IKSTUGA
      • PSN ID: Agutski
      • Steam ID: AndersHelFin91
    Tulin vain sanomaan, että Rayman on kyllä oiva esimerkki sellaisesta pelisarjasta, jonka uudelleenherätys on toiminut aivan täydellisesti. Vanhat gaymanit ovat hyvin keskinkertaisia tekeleitä, mutta nämä uudet ovat aevan loistavia mobiiliversioista alkaen, nimimerkillä Legends ja Jungle Run ATM tykitykses \m/ kylä jää donkkarit jne. tokaks näitte bugisoftin määsterpiissien rinnalla.
    Smokin' Sick Style
    Kirjattu
  • ::
  • 19.08.14 - klo:01:18
    Rayman Origins ja Legends ovat tosi hyviä pelejä. Ja parempia kuin Retro Studiosin Donkey Kongit. :)
    Kirjattu
  • ::
  • 19.08.14 - klo:12:57
    Tuli tuossa kesälomalla pelattua ensimmäinen Rayman, ja pakko sanoa että se pieksee nämä uudet kökkäleet ihan jokaisella osa-alueella (okei, ei resoluutiossa :--D). Ei ollut hirveämmin nostalgialaseja tuon kanssa, se on vaan todella hyvä ja omaperäinen peli. Hyvin hidastempoinen tasoloikka jossa enemmänkin piti ajatella kuin toimia; se oli hyvin uniikkia, peli tuntui erottuvan muista tasoloikista omaksi edukseen.

    Minulle tämä sarja siis kuoli kakkosen jälkeen. Kaksi ensimmäistä ovat vielä tänä päivänäkin loistavia pelejä, sitten lähdettiin alaspäin niin kovaa kuin vaan pystyttiin. Origins oli todella keskinkertainen ja rehellisesti sanottuna Legendsiä en sen vuoksi ole jaksanut vielä edes kokeilla. Mikäli nämä uudet reiskat eivät maistu, kannattaa kokeilla noita oikeasti hyviäkin osia.
    全力で!
    Kirjattu
  • ::
  • 19.08.14 - klo:13:23

    Tapza Poissa

    • Katkeroitunut nörtti
      • Wii-numero: 7790-9571-7387-3403
      • Xbox Live Gamertag: Tapzaa
      • Steam ID: Thapzaa
    Vanhaa Raymania olen joskus pelannut sekä PC:llä että PS1:llä, mutta siitä en oikeastaan muista kuin hyttysbossin. Kakkosta haluaisin pelata, mutta pelkään sen olevan vanhentunut samalla tavalla kuin SM64.

    Legends taas on mahdollisesti tämän ja edellisen sukupolven hauskin tasoloikka. Loistava yksin, vielä parempi kaksin. Hyvän tasosuunnittelun lisäksi pelillä on erittäin persoonallinen tyyli, toisin kuin esimerkiksi tylsillä New new marioilla.
    Lasken pääomaa.
    Kirjattu
  • ::
  • 19.08.14 - klo:14:04

    Ihanaakin ihanampi Tomoko

    Enpä ollut yhtään yllättynyt siitä, ettei edes Origins ollut omasta mielestäni kovin kummoinen peli. Jokin noissa Ubisoftin peleissä vain tuntuu aina mättäävän omalla kohdallani ja pahasti, ei siitä pääse mihinkään. Beyond Good & Evilin kohdalla muistan aikoinani oikein pakottaneeni itseni tykkäämään siitä, yrittäneeni ymmärtää sen syvimmän olemuksen ja pidentäneeni pelisessioita tuntien mittaiseksi, jotta voisin joskus sanoa läpäisseenikin sen. Vielä läpipeluunkin jälkeen ajattelin jotain sen suuntaista, että olihan tämä ihan hyvä peli juu, mutta nyt jälkiviisaana on vain parempi myöntää yökkimisensä kyseistä peliä kohtaan ja jatkaa eteenpäin parempien pelien pariin.

    Legendsissa on muuten "epilepsiakenttiä" mikä tarkoittaa sitä, että pelihän on käytännössä kielletty kaltaisiltani migreenikoilta. Enkä muutenkaan arvosta sellaista pelisuunnittelua, jossa kenttä vääntyilee ja kääntyilee musiikin sekä ääniefektien tahdissa (tai jotain sen tapaista). Tällaisia aivovammaisia juttuja oli jo Rayman 3:ssa ja ne olivat mielestäni osasyynä siihen, miksi tavallaan näen Rayman-sarjan kuolleen kolmannen osan aikana. Ensimmäinen Rayman oli sentään loppujen lopuksi ihan kelpo peli ja Rayman 2 sekä sen Revolution-versio jopa erityisen hyviä, mutta sen jälkeen Rayman-nautintokäyräni on mitä ilmeisimmin ottanut syöksysuunnan alaspäin ulos diagrammista ja alkanut elämään elämäänsä jossakin ihan muualla.
    Kirjattu
  • ::
  • 19.08.14 - klo:14:33

    Temathael Poissa

    • Mighty Pirate
      • Nintendo Network ID: Temathael
      • 3DS-ystäväkoodi: 3737-9533-9532
      • Steam ID: Temathael
    Onhan nuo Raymanit ihan hyviä, mutta Retron Donkey Kongeja paremmaksi väittäminen on hullua puhetta.

    (click to show/hide)
    Olen
    Kirjattu
  • ::
  • 19.08.14 - klo:14:38

    Tapza Poissa

    • Katkeroitunut nörtti
      • Wii-numero: 7790-9571-7387-3403
      • Xbox Live Gamertag: Tapzaa
      • Steam ID: Thapzaa
    Enkä muutenkaan arvosta sellaista pelisuunnittelua, jossa kenttä vääntyilee ja kääntyilee musiikin sekä ääniefektien tahdissa (tai jotain sen tapaista). Tällaisia aivovammaisia juttuja oli jo Rayman 3:ssa ja ne olivat mielestäni osasyynä siihen, miksi tavallaan näen Rayman-sarjan kuolleen kolmannen osan aikana.

    Mitä vikaa niis o?
    Lasken pääomaa.
    Kirjattu
  • ::
  • 19.08.14 - klo:15:26

    Ihanaakin ihanampi Tomoko

    Minulle ainakin tulee helposti niistä joko vain huono olo tai sitten migreenikohtaus. Rayman Legendsin kohdalla täytyy vieläpä todeta, että vaikuttaa muutenkin häiritsevän halvalta gimmickiltä. Ikään kuin otettu joitain sekalaisia efektejä ja läntätty suoraan peliin for the lulz.
    Kirjattu
  • ::
  • 19.08.14 - klo:16:16

    Tapza Poissa

    • Katkeroitunut nörtti
      • Wii-numero: 7790-9571-7387-3403
      • Xbox Live Gamertag: Tapzaa
      • Steam ID: Thapzaa
    Minusta ne saavat kentät tuntumaan vauhdikkaammilta. En myöskään kutsuisi niitä päälleliimatuiksi, koska kentät on suunniteltu hienosti niiden ympärille.
    Lasken pääomaa.
    Kirjattu
  • ::
  • 19.08.14 - klo:16:47

    Agutski Poissa

    • Beer Baron
      • Xbox Live Gamertag: IKSTUGA
      • PSN ID: Agutski
      • Steam ID: AndersHelFin91
    Mummielestä ainakaa tää uusin dkcr ei oo hirvee erikoinen tapaus, enoo vielä jaksanu vetää sitä läpi ja mielummin ostasin legendsin vaikkapa uuestaan ps4lle kun jatkasin tuota. New mariot ovat aivan käsittämätöntä kakkaa kans... sais nintento kattoa kunnolla legendsiä ja ottaa mallia miten tehään toimiva nopeatempoinen tasoloikka. 3d world on hyvä mut nintendon 2d kusee.
    Smokin' Sick Style
    Kirjattu
  • ::
  • 19.08.14 - klo:17:12
    DKCR:TF on taas mielestäni parasta 2D-tasoloikkaa konsoleilla muutamaan lähivuoteen, kun Rayman taas on helposti kaikista huonoin näistä vähänkään tunnetuista tasohyppelysarjoista.

    En minäkään pidä yhtään Nintendon tavasta kierrättää NSMB-sarjaa, mutta ainakin ne pelit ovat vielä jokseenkin edes hauskoja. Jotenkin vaan vertaan tätä uutta Raymania nykypäivän mobiilipeleihin; itse tasoloikintaa tuntuu olevan hirveän vähän, peli on aivan liian yksinkertaistettu, mennään kuin autopilotilla vaan maaliin ja painetaan nappia kun este tulee vastaan. Vähänkin hankalammat hyppykohtaukset tapahtuvat automaattisesti kun joku lennättelee sinua paikasta toiseen, luoden illuusion että oikeasti radat olisivat siistejä. Joskus olisi mukava vaikka pysähtyä ja miettiä että mitä pitäisi tehdä (ps. vanhoissa peleissä on tätä). Tunnelmaakin olisi kiva saada, mutta turha Ubin on sitä kai lisätä kun ihmiset tästä pellelystä tykkäävät. :/

    Niin, en ole edelleenkään legendsiä pelannut joten nämä fiilikset ovat suoraan originsistä ja muistikuvistani. Child of Light on käsittääkseni tehty samalla pelimoottorilla ja näyttää aivan upealta, eli pelin viat eivät todellakaan mielestäni ole teknisellä tasolla vaan suunnittelussa yleisesti.
    全力で!
    Kirjattu
  • ::
  • 19.08.14 - klo:17:19

    Tapza Poissa

    • Katkeroitunut nörtti
      • Wii-numero: 7790-9571-7387-3403
      • Xbox Live Gamertag: Tapzaa
      • Steam ID: Thapzaa
    "Lisätä tunnelmaa"? Wat.

    Tunnelma ei ole mikään konkreettinen asia, jota voisi harkituin päätöksin lisätä tai vähentää.
    Lasken pääomaa.
    Kirjattu
  • ::
  • 19.08.14 - klo:17:30
    SEIKKAILUN tunnelmaa sitten. Yleensä riittää kun sanoo, että jokin peli on tunnelmallinen, niin yleensä sillä tarkoitetaan suoraan sitä, että pääsee pelin maailmaan sisälle kunnolla. Rayman yrittää parhaansa ollakseen täyspäiväinen sirkus, niin visuaalien, tarinan kuin musiikinkin puolesta, ja näin ollen samalla se tuhoaa kaiken immersion ja halun päästä maailman sisälle täydellisesti.
    全力で!
    Kirjattu
  • ::
  • 19.08.14 - klo:17:31
    itse tasoloikintaa tuntuu olevan hirveän vähän, peli on aivan liian yksinkertaistettu, mennään kuin autopilotilla vaan maaliin ja painetaan nappia kun este tulee vastaan. Vähänkin hankalammat hyppykohtaukset tapahtuvat automaattisesti kun joku lennättelee sinua paikasta toiseen, luoden illuusion että oikeasti radat olisivat siistejä.

    Tämä kuulostaa erittäin jännältä Sonic-fanin suusta.
    Kirjattu
  • ::
  • 19.08.14 - klo:17:43
    Arvasin, että joku tuon heittäisi, koska miksei heittäisi? Ei liity aiheeseen mitenkään mutta saadaan heitettyä sekaan henkilökohtaista provoamista, joten se on täydellinen repla.

    En pidä Sonic Rush -peleistä samoista syistä. Hyvät Sonicit ovat taas asia erikseen, kentät ovat oikeasti erilaisia ja tarjoavat jokaisessa maailmassa jotain uutta tasoloikintaan. Oikeaa tasoloikintaakin on myös mukana jatkuvasti, eikä niissä voi vaan juosta kaiken läpi. Ei minua nuo 10-15 sekunnin autopilot-kohdat haittaa, ne on ihan siistejä, mutta haluan tasoloikkaani myös oikeaa tasoloikintaa. Ehkäpä se on liikaa pyydetty.
    全力で!
    Kirjattu
  • ::
  • 19.08.14 - klo:17:51
    Tietenkin tämä liittyy aiheeseen, vertailemme tasoloikkapelejä. Ja olihan tuo vähän turhan provokatiivinen, mutta koin etten saisi viestistäni tarpeeksi iskevää ilman sitä ja tykkään iskevyydestä.

    Mutta niin, käsitin että Raymanin autopilot-kohdat häiritsivät ja ihan oikeasti ihmettelin, miten Sonicin vastaavat eroavat niistä. Tosin väite onkin, että kaikki uudet Raymanit ovat alusta loppuun pelkkää autopilottia, mikä nyt on täyttä liioittelua. Toki on kohtia joissa pomppupallot pompauttavat oikeaan suuntaan ja pelaajan tehtävät on vain pitää juoksunappia pohjassa, mutta niitä kohtia ei juuri mainittuja Sonic-pelejä enempää ole. Oikeasti vaikeita tasoloikkakohtia on yllinkyllin, etenkin pelien loppupuolilla vaaditaan tiukkaa ja tarkkaa tasoloikintaa. Land of the Livid Dead oli jopa niin hauska että pelasin sen useamman kerran ihan vain silkasta ilosta, ja tätä ei juuri koskaan tapahdu.
    Kirjattu
  • ::
  • 19.08.14 - klo:18:04

    Ihanaakin ihanampi Tomoko

    Jotain mutinaa tämän lajityypin peleistä:

    Mielestäni Nintendo kyllä osaa tehdä tällä hetkellä parhaiten nämä kaksiulotteiset tasohyppelypelit (uudet Donkey Kong Countryt ovat loistavia ja samaten Kirby's Epic Yarn). New Super Mario Bros. -sarja edustaa ehkä sitä tylsintä antia, mutta ovat nekin pelit silti minusta parempia kuin jotkin LittleBigPlanetit, joissa muun muassa pelihahmon hyppy on pelkkä säälittävä nykäys ylös ja raiteilla liikkuminen tosi hidasta. Puppeteerkin kaatui minusta pelinä siihen, että sen kerronta rokotti rehellisestä tasohyppelystä aivan liikaa pois ja jo muutaman kentän jälkeen se Calibrus-saksiin painottuva mekaniikka tuntui lopulta aika epäkiinnostavalta sekä nähdyltä.

    Tykkään toki paljon peleistä, joissa yritetään kikkailla erilaisilla jutuilla, ujuttaa vähän juontakin mukaan ja luoda yleisesti ottaen jotain uutta sekä toimivaa, mutta jotenkin monien tasohyppelypelien kohdalla minä en yksinkertaisesti kestä, jos mukana on jotain tyhmää odottelua tai muuta sen tapaista hidastamassa menoa. Tästä syystä jo Super Mario Galaxy -pelien lentelyanimaatio rasittaa suhteellisen paljon, ja tähän liittyen minulla onkin pieni tarina kerrottavana: joskus muinoin kun siskoni pelasi Super Mario Galaxya, mainitsi hän ärtyneenä "eikö näitä voi mitenkään skipata?" tarkoittaen nimenomaan niitä lentelyosuuksia, joissa ei tehdä muuta kuin kerätä Star Bitsejä.

    Suhtautumiseni on toki ihan eri, jos kyseessä ei ole mikään sataprosenttinen tasohyppelypeli, vaan esimerkiksi hienovaraisilla seikkailuelementeillä varustettu teos kuten Super Mario 64, Super Mario Sunshine, vanhat Banjo-Kazooiet ja Donkey Kong 64, mutta kun tullaan jonkin LittleBigPlanetin kohdalle, niin jotenkaan en vain osaa olla häiriintymättä siitä pelin hitaudesta.
    Kirjattu
  • ::
  • 19.08.14 - klo:18:08

    Tapza Poissa

    • Katkeroitunut nörtti
      • Wii-numero: 7790-9571-7387-3403
      • Xbox Live Gamertag: Tapzaa
      • Steam ID: Thapzaa
    Tunnelmaa on monenlaista. Mielestäni Legends on juuri siksi niin viehättävä peli, ettei se pyytele anteeksi kaoottisuuttaan. Sillä on vahva persoonallisuus, josta seuraa, että sillä on myös omanlaisensa tunnelma. Joka tapauksessa edes "seikkailun tunnelma" ei ole asia, jota voisi yksiselitteisesti lisätä, koska se syntyy niin monista tekijöistä. Ellei osaa tarkasti erotella, mitkä asiat auttaisivat pääsemään maailmaan paremmin sisälle, on tunnelman puutteeseen kohdistuva kritiikki suunnilleen yhtä epämääräistä kuin valitus siitä, että peliltä puuttuu "sielu".
    Lasken pääomaa.
    Kirjattu
  • ::
  • 19.08.14 - klo:18:13
    Lainaus käyttäjältä: Cyna
    Tietenkin tämä liittyy aiheeseen, vertailemme tasoloikkapelejä. Ja olihan tuo vähän turhan provokatiivinen, mutta koin etten saisi viestistäni tarpeeksi iskevää ilman sitä ja tykkään iskevyydestä.

    Mutta niin, käsitin että Raymanin autopilot-kohdat häiritsivät ja ihan oikeasti ihmettelin, miten Sonicin vastaavat eroavat niistä. Tosin väite onkin, että kaikki uudet Raymanit ovat alusta loppuun pelkkää autopilottia, mikä nyt on täyttä liioittelua. Toki on kohtia joissa pomppupallot pompauttavat oikeaan suuntaan ja pelaajan tehtävät on vain pitää juoksunappia pohjassa, mutta niitä kohtia ei juuri mainittuja Sonic-pelejä enempää ole. Oikeasti vaikeita tasoloikkakohtia on yllinkyllin, etenkin pelien loppupuolilla vaaditaan tiukkaa ja tarkkaa tasoloikintaa. Land of the Livid Dead oli jopa niin hauska että pelasin sen useamman kerran ihan vain silkasta ilosta, ja tätä ei juuri koskaan tapahdu.

    Jos se oli juuri se kenttä, joka aukesi kun keräsi jonkunlaisia kristalleja, niin muistan sen hyvin. Enkä ole aikoihin kokenut vastaavaa Trial & Error -festiä. Testaako se peli ajoitustasi, reaktiokykyjäsi, laskelmoitko yhtään miten pitkälle mikäkin hyppy pitää tehdä? Näetkö oikeasti eteesi jotta voisit suunnitella hyppysi? Voitko katsoa Youtubesta kuinka kenttä pelataan eri tavalla läpi, riippuen pelaajasta? Ei, ei, ei ja ei. Se peli vaatii että teet juuri pelin haluamat liikkeet täydellisesti juuri niissä täsmäkohdissa kun peli sitä vaatii. Hyppäät liian pitkälle/lähelle, liian korkealla/matalalle, kopteri on päällä liian vähän/kauan ja kuolet heti. Tuosta kohtaa ei saa hypätä vaan täytyy pudottautua. Se on enemmänkin muisti/rytmipeli kuin oikeaa tasoloikintaa, ainakin minun mielestäni. Sinulla ei ole vapautta loikkia niin että pääset sen läpi, vaan sinun tulee loikkia juuri niin kuten peli haluaa. Ellen väärin muista, se peli taitaa jopa pakottaa juoksemiseen siinä kentässä?

    Tapzalle: juuri perustelin miksi seikkailun tunnelmaa pelissä ei ole, koska peli ei edes yritä ottaa itseään vakavasti. Miksi minä yrittäisin? Ei se ole niin monimutkaista; seikkailun tunnelmaa voi lisätä tekemällä peliin seikkailun johon haluaa päästä sisälle. Tämän designerit eivät selkeästi sitä ole halunneet, enkä voi heitä valitettavasti siitä syyttääkään.
    全力で!
    Kirjattu
  • ::
  • 19.08.14 - klo:18:39
    Heitin Land of the Livid Deadin esimerkkinä kentästä, jossa väite "vähänkin hankalammat hyppykohtaukset tapahtuvat automaattisesti kun joku lennättelee sinua paikasta toiseen" ei todellakaan pidä paikkaansa. Sitten ongelma onkin että kentät voi läpäistä vain yhdellä tavalla. Tällainen tuuliviireily on turhauttavaa.

    Kyllä, jotkut kentät ovat trial&erroria, etenkin juuri ne kentät joissa pakotetaan juoksemaan koko kenttä. Itse tykkäsin niistä, vähän samaa taisi olla Super Meat Boyssa, josta Coldi ei muistaakseni tykännyt ollenkaan. Noita kenttiä kuitenkin on vain muutama ja pelin lopussa bonuksena. Peruskentät ovat armollisempia kuitenkaan olematta autopilotteja. Sekin on totta että Raymanien kentät voi läpäistä vain yhdellä tavalla, vaihtoehtoisia reittejä ei juuri ole.

    Ja mikä vaatimus se on että pelin tulee ottaa itsensä vakavasti?
    Kirjattu
  • ::
  • 19.08.14 - klo:21:44
    Epilepsiakentät ovat remixejä pelin aikaisemmista musiikkikentistä ja ne avautuvat vasta pelin lopussa. Ne voi jättää väliin huoletta, jos vain siltä tuntuu.

    Lainaus
    Mielestäni Legends on juuri siksi niin viehättävä peli, ettei se pyytele anteeksi kaoottisuuttaan. Sillä on vahva persoonallisuus, josta seuraa, että sillä on myös omanlaisensa tunnelma.
    Hienosti sanottu, pätee aika moniin Michel Ancelin peleihin.
    Kirjattu
  • ::
  • 13.09.14 - klo:12:38
    Miljoona Lumia (ei se Nokia) kerätty! Rayman Legends on nyt purkissa. B)

    Mad respect Garo-ystävälleni, 11 leveliä awesomia on sairaan huikea saavutus. O_O
    Kirjattu
  • ::
  • 16.08.17 - klo:21:08

    Tingle Poissa

    • Paavo
      • 3DS-ystäväkoodi: 1478-3942-1487
      • Xbox Live Gamertag: Tinglemies
      • PSN ID: Tinglemies
      • Steam ID: Paavomies
      • Academic Nintendo Club RY
    Latasinpa Legendsin demon Swithchille. WiiU:n gamepadille tehdyt näppärät puslet pystyi skippaamaan painamalla a-näppäintä, mistä lienee lisänimi Definitive Edition siis tullut? Fysiikat ja kenttäsuunnittelu olivat edelleen aika bugl, joten taidan palata kellariini pelaamaan huonoja Mega Maneja. Rytmipeli oli ihan hasu.
    <Tapza> tinglest on kyl vähän hankala ottaa selvää
    <Tapza> se on tollanen saatananmoinen kusipää ja paras tuntemani ihminen, tosi mukava ja aivan perseestä
    <Kraidi> tarvitset vieroitusta epätodellisuudesta
    <JJJANI> vittu ku paavolle ei voi ees vittuilla ilman et menee ite ihan sekasin
    <henuck> olis kyl melkonen auschwitz olla jumissa jossain ovessa/sen takana ja kuunnella ffxiii ja paavon paskalaatikkojuttuja
    <Turjake> VITTU TINGLE NYT TURPA KIINNI
    Kirjattu
  • ::