Rekisteröidy,


niin voit osallistua keskusteluihin
niin foorumilla kuin IRC-kanavallakin.
Rekisteröidy nyt!

Kirjaudu!



Pysy aina kirjautuneena sisälle

Metroidvaniat

22.04.17 - klo:16:47

mosse Poissa

  • Mosse
Jostain syystä tälle tasoloikkien herrarodulle ei ole omaa ketjua. Korjataan asia.

Niille kahdelle ihmiselle, jotka eivät tiedä mitä Metroidvaniat ovat kerrottakoon, että kyseessä on 2D-pompintojen alalaji, jolle tyypillisiä piirteitä ovat suuri avoin pelialue, joka aukeaa pelaajan tutkittavaksi pikku hiljaa pelihahmon kartuttaessa mitä erilaisimpia kykyjä. Kykyarsenaalin kasvaessa myös vanhoille alueille voi palata sitten etsimään kaikkia jänniä salaisuuksia. Genren nimi on vähemmän yllättäen yhdistelmä Metroidista ja Castlevaniasta. Metroid on käytännössä genren kantaisä, mutta etenkin ensimmäisen ja Super Metroidin ohella genren merkkipaalu on Castlevania: Symphony of the Night. Muita tätä tyyppiä edustavia Castlevanioita ovat esimerkiksi sarjan GBA-inkarnaatiot.

Ketjun aloittamiseen syntyi inspiraatio ruvettuani pelaamaan uudelleen Xbonella Ori and the Blind Forestia, joka on viime vuosina julkaistuista genren edustajista sitä parhaimmistoa. Ylipäänsä genre on tällä vuosituhannella elossa nimenomaan pienempien studioiden ansiosta, sillä Nintendo ei ole perinteisiä 2D-Metroideja julkaissut sitten Zero Missionin. Muista nimikkeistä mainittakoon Shadow Complex, Guacamelee ja Axiom Verge.

Keskustelkaa.
[22:22] <+Linkkiro> Miks Mosse tietää kaiken >_>
[22:23] <+pandem> koska mosse on paras
Kirjattu
  • ::
  • 22.04.17 - klo:17:30

    Tingle Poissa

    • Paavo
      • 3DS-ystäväkoodi: 1478-3942-1487
      • Xbox Live Gamertag: Tinglemies
      • PSN ID: Tinglemies
      • Steam ID: Paavomies
      • Academic Nintendo Club RY
    Tämä genre olisi parempi, jos niissä ei tutkimista cockblockattaisi koko ajan erivärisillä lukoilla. Tutkimiseen perustuvat pelit, joissa pelaajaa pidetään koko ajan kädestä ovat ribals. Onneksi genre on nykyään yhtä kuollut kuin collect-a-thonit. Jos osaatte suositella jotain open-world Metroidvaniaa olisin kyllä korvat herkkänä.

    Metroid 1 on mukava peli, silloin kun ei tarvitse grindata hipareita. Castlevanioissa on 1001 turhaa mekaniikkaa ja pelaaminen on löysää jyystämistä. Cave Story ja Shantaet ovat mainioita, mutta eivät kyllä käytä metroidvaniamaisuutta kovin paljoa hyväkseen. Blaster Master Zero toimii myös.
    <Tapza> tinglest on kyl vähän hankala ottaa selvää
    <Tapza> se on tollanen saatananmoinen kusipää ja paras tuntemani ihminen, tosi mukava ja aivan perseestä
    <Kraidi> tarvitset vieroitusta epätodellisuudesta
    <JJJANI> vittu ku paavolle ei voi ees vittuilla ilman et menee ite ihan sekasin
    <henuck> olis kyl melkonen auschwitz olla jumissa jossain ovessa/sen takana ja kuunnella ffxiii ja paavon paskalaatikkojuttuja
    <Turjake> VITTU TINGLE NYT TURPA KIINNI
    Kirjattu
  • ::
  • 22.04.17 - klo:18:49

    mosse Poissa

    • Mosse
    Kannattaa vilkaista Axiom Verge. Kädestäpitely on nollassa ja tunnelma on yllättävän lähellä vanhoja Metroideja. About kaikki lisäkyvyt liittyvät liikkumiseen, joten mitään oviperseilyä ei harrasteta. Pikkunihkeytenä parille ensimmäiselle alueelle ei pääse tietyn pisteen jälkeen palaamaan ennen kuin eräs tietty kyky on plakkarissa. Lisäksi pelialue on suunniteltu fiksusti, mikä tekee alueiden väliltä siirtymisestä jouhevaa.

    Kaiken lisäksi peli on saatavilla myös Wii U:lle.
    « Viimeksi muokattu: 22.04.17 - klo:18:53 kirjoittanut ascalon »
    [22:22] <+Linkkiro> Miks Mosse tietää kaiken >_>
    [22:23] <+pandem> koska mosse on paras
    Kirjattu
  • ::
  • 22.04.17 - klo:18:51
    Tämä genre olisi parempi, jos niissä ei tutkimista cockblockattaisi koko ajan erivärisillä lukoilla.

    jotain jotain genren ominaisuus
    Kirjattu
  • ::
  • 22.04.17 - klo:18:59
    Tämä genre olisi parempi, jos niissä ei tutkimista cockblockattaisi koko ajan erivärisillä lukoilla. Tutkimiseen perustuvat pelit, joissa pelaajaa pidetään koko ajan kädestä ovat ribals.

    Tämä. Nykyään tämä cockblockailu raivostuttaa vielä entistä enemmän, kun useimmissa peleissä näkee jo kilometrien päästä mikä powerup mihinkin esteeseen vaadittaisiin. Seinähypyt, tuplahypyt, lattian tai seinän rikkomiseen tarkoitetut voimaiskut ynnä muut genren unlockauskliseet voisi mielestäni jo suosiolla heittää roskiin.

    Backtrackaaminen ei itsessään ole välttämättä mikään kamalin konsepti, mutta se pitäisi tehdä mielellään mahdollisimman vaivattomasti. Quick travelin ja/tai itseensä kiertyvä kenttäsuunnittelun kera sitä voi tehdä ihan mielellään, kunhan ei koko pelialuetta tarvitse laahustaa takaisin. Itselläni on ikuiset traumat Metroid Primestä, kun puolet koko pelialueesta backtrackattuani ja jääoven kautta avattua aluetta jokusenkymmentä minuuttia pelattuani peli ilmoittikin, että tarvitsen myös gravity suitin päästäkseni eteenpäin. Oksettavaa.

    Guacamelee on ehkä oma suosikkini näistä, vaikka se sortuukin genren paskuuksiin jonkin verran. Pelissä annetuista kyvyistä noita hyppyjä lukuunottamatta suurin osa onnistuu olemaan enemmän kuin avaimia. Jokaista käytetään onnistuneesti sekä tasoloikinnassa että tappeluissa esteiden rikkomisen lisäksi. Jos nyt ihan oikein muistan, backtrackaamistakaan ei tarvitse harrastaa normaalin läpäisyn aikana kuin vain kerran. Aikaisemmilta alueilta voi käydä keräämässä arkkuja ynnä muuta sälää, mutta mitään etenemisen kannalta oleellista ei tarvitse käydä noukkimassa jumalan selän takaa.

    Langassa on myös jätetty mainitsematta Hollow Knight, joka oli oikein muikea genren edustaja. Yksinkertaisesta gameplaysta ja gatekeepaamisesta huolimatta hahmodesignit ja yleinen laadukkuus onnistuivat tekemään siitä erittäin mieluisan kokemuksen.


    <a href="https://www.youtube.com/v/UAO2urG23S4" target="_blank" class="new_win">https://www.youtube.com/v/UAO2urG23S4</a>

    Viesti saattaa sisältää paloja sarkasmia tai pähkinää.
    Kirjattu
  • ::
  • 22.04.17 - klo:19:17
    "Lukkomaisuuden" voi suunnitella hyvin tai huonosti. Hyvää mallia edustaa vaikkapa power up, joka määrittelee uusiksi kaiken sen tilan, jossa pelaaja on samoillut jo tuntikausia. Tykkään kun epäilyttäviä paikkoja oppii painamaan mieleen ja sitten pitää aivojen perukoilta kaivella niiden sijainteja. Mutta genren suurena ystävänä nukkemestarien narut alkavat herkästi näkyä, jos tarjolla on vain tuplatriplahyppyä ja oikea pyssy oikeaan oveen. Axiom Verge oli tässä suhteessa erittäin onnistunut, sillä lähes kaikki liikkumisjipot olivat tuoreita ja kekseliäitä - tai ainakin tuntuivat siltä. Niinkin yksinkertainen temppu kuin
    (click to show/hide)
    Lätinää pelissä oli toisaalta makuuni liikaa, eikä se lätinä ollut erityisen mielenkiintoista seurattavaakaan.

    Tinglelle (ja miksei myös muillekin) suosittelen Toki Tori 2 plussaa miljoonan aurinkokunnan voimalla. Todella ovela passlemetroidvaniahärdellipeli, jossa ainoat lukot löytyvät pelaajan korvien välistä.

    Wonder Boy: The Dragon's Trapista tekisi mieli kertoa enemmän, mutta pitäisi ensin pelata lisää, että uskallan varauksetta ehdotella.

    Hollow Knightista olen kuullut paljon hyvää, vielä toistaiseksi olen pidätellyt hengitystäni Switch-version toivossa. Ikuisuusprojekti Ghost Story kiinnostaa myös.
    « Viimeksi muokattu: 22.04.17 - klo:19:56 kirjoittanut Jikkyooshaberiparodius »
    Kirjattu
  • ::
  • 22.04.17 - klo:21:27

    Tapza Poissa

    • Katkeroitunut nörtti
      • Wii-numero: 7790-9571-7387-3403
      • Xbox Live Gamertag: Tapzaa
      • Steam ID: Thapzaa
    Itse tykkään enemmän siitä, että löydän asioita omin nokkineni kuin siitä, että peli ohjaa minua talutushihnassa alueelta toiselle ja kieltäytyy tarjoamasta jälkiruokaa ennen kuin olen syönyt mauttoman salaattini.
    Lasken pääomaa.
    Kirjattu
  • ::
  • 22.04.17 - klo:22:00

    Tingle Poissa

    • Paavo
      • 3DS-ystäväkoodi: 1478-3942-1487
      • Xbox Live Gamertag: Tinglemies
      • PSN ID: Tinglemies
      • Steam ID: Paavomies
      • Academic Nintendo Club RY
    Tämä genre olisi parempi, jos niissä ei tutkimista cockblockattaisi koko ajan erivärisillä lukoilla.

    jotain jotain genren ominaisuus
    Niin niin... Minulle riittäisi kyllä sekin, että aina olisi useampi kuin yksi paikka auki tutkittavana.

    Tinglelle (ja miksei myös muillekin) suosittelen Toki Tori 2 plussaa miljoonan aurinkokunnan voimalla. Todella ovela passlemetroidvaniahärdellipeli, jossa ainoat lukot löytyvät pelaajan korvien välistä.
    Siis mit mulla on toi ykkönen ja siis mitä se on vaan kenttiin perustuvaa puzzlehyppelyä mitä ne tanskalaiset ovat tipuihinsa syöttäneet.

    Axiom Vergelle en WiiU:a omista, mutta katselleen jos tähdet kohtaavat myöhemmin.
    <Tapza> tinglest on kyl vähän hankala ottaa selvää
    <Tapza> se on tollanen saatananmoinen kusipää ja paras tuntemani ihminen, tosi mukava ja aivan perseestä
    <Kraidi> tarvitset vieroitusta epätodellisuudesta
    <JJJANI> vittu ku paavolle ei voi ees vittuilla ilman et menee ite ihan sekasin
    <henuck> olis kyl melkonen auschwitz olla jumissa jossain ovessa/sen takana ja kuunnella ffxiii ja paavon paskalaatikkojuttuja
    <Turjake> VITTU TINGLE NYT TURPA KIINNI
    Kirjattu
  • ::
  • 22.04.17 - klo:22:09
    Kuulin huhua, että Axiom Verge tulisi myös Switchille aikanaan, jos kehittäjä saisi itsensä hyväksytettyä Nintendolle.
    Kirjattu
  • ::
  • 22.04.17 - klo:23:44
    Toki Tori 2:lla ei tosiaan ole juuri paljoa yhteistä ekan pelin kanssa, jota jaksoin pelata ehkä vartin. Jatko-osa taas tuli suorastaan hotkittua suihin 100% läpäisyn nimissä.

    Jos turha kädestäpitely ei ole sunjuttuTM, niin La-Mulana maistunee kaikissa sen eri muodoissa. Alkuperäinen, MSX-kotimikrojen speksejä mukaileva freewarejulkaisu on kryptisyydessään aivan omaa luokkaansa ja massiivinen temppelikompleksi ei pahemmin pidättele uteliasta tutkimusmatkailijaa. Mikäli ilman opasta tätä haluaa pelata, niin tutkittavaa riittää varmasti iäisyydeksi - oma optimistinen arvioni on, etten saa tätä läpi koskaan.

    Siloteltu uusiojulkaisu (löytyy Steamista) tarjoaa pulmien suhteen hitusen lisää löysää ja vastapainoksi kiristää taisteluruuvia. Omat muistiinpanovälineet ovat käytännössä joka tapauksessa pakollisia eli kynää ja paperia vaan runsaasti hollille, jos tähän kelkkaan haluaa loikata. Peli on myös saamassa suoraa jatkoa joskus hamassa tulevaisuudessa.
    « Viimeksi muokattu: 22.04.17 - klo:23:47 kirjoittanut Jikkyooshaberiparodius »
    Kirjattu
  • ::
  • 14.06.17 - klo:10:32

    Tulihan se sieltä odotetusti. Aika pitkälle tosin meni julkaisu. Eikö ois voinut julkaista digitaalisen heti ja fyysisen sitten syksyllä?
    Kirjattu
  • ::
  • 05.10.17 - klo:14:49

    Tingle Poissa

    • Paavo
      • 3DS-ystäväkoodi: 1478-3942-1487
      • Xbox Live Gamertag: Tinglemies
      • PSN ID: Tinglemies
      • Steam ID: Paavomies
      • Academic Nintendo Club RY
    Ja sieltähän se Axiom Verge tuli. Oikein hyvää paahtoa, jossa maistuvat Metroidin aromit vahvasti. Paras yllätys pelissä on ollut kyky tehdä merkintöjä kartalle, mutta niitä saa olla vain kaksi kerrallaan?!?!?! Saisivat pelinkehittäjät ottaa oppia parhaasta Metroidvaniasta, Etrian Odysseystä. Dialogia on ollut vähän, mutta sitä voisi olla nolla. Se vain pilaa tunnelman eikä kinosta nih.
    <Tapza> tinglest on kyl vähän hankala ottaa selvää
    <Tapza> se on tollanen saatananmoinen kusipää ja paras tuntemani ihminen, tosi mukava ja aivan perseestä
    <Kraidi> tarvitset vieroitusta epätodellisuudesta
    <JJJANI> vittu ku paavolle ei voi ees vittuilla ilman et menee ite ihan sekasin
    <henuck> olis kyl melkonen auschwitz olla jumissa jossain ovessa/sen takana ja kuunnella ffxiii ja paavon paskalaatikkojuttuja
    <Turjake> VITTU TINGLE NYT TURPA KIINNI
    Kirjattu
  • ::