Nier: Automata

Rekisteröidy,


niin voit osallistua keskusteluihin
niin foorumilla kuin IRC-kanavallakin.
Rekisteröidy nyt!

Kirjaudu!



Pysy aina kirjautuneena sisälle

Nier: Automata

01.12.17 - klo:20:42
!!Ei merkkaamattomia spoilereita tähän aiheeseen kiitos!!

This.Cannot.Continue.


Yoko Taron ja Platinum Gamesin toimintaroolipeli. Alustoina Ps4 ja henkilökohtainen tietokone.
Vaikuttaa parin ensimmäisen pelitunnin jälkeen mielenkiintoiselta. Päivittelen fiiliksiä läpipeluun edetessä.

!!Ei merkkaamattomia spoilereita tähän aiheeseen kiitos!!
Kirjattu
  • ::
  • 03.12.17 - klo:12:38
    Ehkä viisitoista tuntia takana ja vaikuttaa aika perus toimintaroolipeliltä. Platinumin taistelusysteemi on ihan passeli ja eri aseita löytyy kiitettävä määrä, mutta jokin tässä mättää. Ei mitenkään paska systeemi, mutta pidemmän päälle tuntuu vähän puuduttavalta.

    Sivutehtävät ovat pelityypille perinteisiä, eli keräile tavaraa kartalta, tai tapa läjä robotteja. Onneksi sivutehtäviin sisältyvä tarinankerronta on keskivertoa parempaa ja mielenkiintoisempaa, joten näitä jaksaa tehdäkkin.

    Päätarina vaikuttaa vieläkin mielenkiintoiselta ja soundtrack on hyvä, joten niiden voimalla painelen eteenpäin.
    Kirjattu
  • ::
  • 05.12.17 - klo:05:25
    Loppu tulikin vastaan yllättävän nopeasti ja aloitinkin pelin kehotuksesta heti uuden läpipeluun.

    Näillä näkymin tulen viettämään tämän pelin kanssa vähintään sen toiset ~17 tuntia.
    Kirjattu
  • ::
  • 29.04.18 - klo:21:27
    Ööklöö. Vähän yli yhdeksän tunnin pelailulla ensimmäinen ending saavutettu. Mietin, että pitäisi ehkä vetää loputkin ennen kuin lähden peliä tuomitsemaan, mutta tehdään nyt tähän väliin tällainen pieni tilannepäivitys. Pääseepähän sitten lopullisen läpäisyn jälkeen näkemään, paljonko mielipide on muuttunut.

    Lopputekstit tulivat tosiaan yllätyksenä vastaan ja päällimmäiseksi jäi ajatus, että tässäkö tämä nyt muka oli. Pelin julkaisusta on ehtinyt vierähtää jo tovi eikä tapanani muutenkaan ole erityisemmin hypettää pelejä, joten mielestäni odotukseni olisi ollut suhteellisen helppo ylittää. Ensimmäisen osan tuotantoarvot olivat muutenkin vähän kyseenalaiset, joten oletin Automatalla olevan aika helppo tehtävä parantaa siitä lukuisilla eri osa-alueilla, ehkä juonta ja musiikkia lukuunottamatta. Pienoiseksi pettymykseksi täytyy kuitenkin todeta etten osaa sanoa yhtäkään asiaa, jonka jatko-osa olisi tehnyt paremmin kuin alkuperäinen. Taistelusysteemi on lähellä, mutta siitä lisää vähän myöhemmin.

    Jostain syystä oletin tämän olevan lähempänä AAA-julkaisua, sillä onhan tämä hack fraud Platinumin tekosia. En ole kuitenkaan ihan varma, riittääkö rahkeita edes siihen yhteen A:han. Pelin budjettiratkaisut näkyvät lähes joka paikassa. Ympäristöt ovat hätäisesti kasaan kyhättyjä harmaita rakennuksia ja tasaista maata, joka on graafisesti suoraan viime geniltä jos sitäkään. Lip sync ja ääninäyttely on yhä varattu vain osaan peliä. Pääjuoni on täynnä mielikuvituksettomia pelin pitkittämiseen tarkoitettuja fetch questejä. PC-portti on sitä hyvää japanilaatua, eli paska. FAR (Fix Automata Resolution) modin ladattuani sain sentään cutscenet toimimaan ilman huomattavaa nykimistä, mutta ne pyörivät silti sen silky smooth 30fps jos sitäkään. Bugeja ja pikkuvikoja löytyy vähän joka paikasta ja esimerkiksi jo pelin toinen tehtävä vaati koko tallennuksen uudelleenlataamista, koska juonitehtävän läpäisyyn vaadittava esine päätti olla ilmaantumatta maailmankartalle.

    Alkuperäinen Nier onnistui paskuuksistaan huolimatta olemaan mieleeni, koska se ymmärsi olevansa paska budjettipeli ja pommitti pelaajaa uusilla pelimekaniikoilla ja gimmickeillä juurikaan niiden onnistumisesta taikka hiomisesta välittämättä. Siitä löytyi kehnoa zeldaluolastoa palikkapuzzleineen, Resident Evil -kartanoa fiksattujen kamerakulmien kera, shmuppiosuuksia ja jopa pari pakollista novellia luettavaksi. Automatassa on tasan putkia joissa kurmotetaan perusvihollisia, sekä pari shmup-osuutta. Shmup-osuudetkin on jaettu selkeästi erilleen tavallisesta gameplaysta lentohaarniskoiden avulla, siinä missä originaali teki sen nokkelasti lennosta kuvakulmia vaihtamalla.

    Toinen ensimmäisen osan pelastavia osapuolia oli sen tarina ja hahmot. Papa-Nierin taistelu tyttärensä pelastamiseksi oli ihan hyvä lähtökohta tarinalle ja mukaan mahtui traumatisoitunutta äkkipikaista hermafrodiittia sekä ydintuhoaseeksi suunniteltua naiivia pikkupoikaa. Automata tarjoaa näiden korvikkeeksi persoonattoman androidin A ja persoonattoman androidin B, jotka tuhoavat robotteja koska heitä on käsketty tuhoamaan robotteja. Mitään kummempaa draaman kaarta ei löydy. Odotan myöhempien endingien avaavan tarinaa mielenkiintoisempaan suuntaan (toivottavasti ei juuri siten miten oletan), mutta saa nyt nähdä alkaako juoni taikka hahmot kiinnostaa missään vaiheessa.


    Taistelusysteemi on, noh, ihan ok. Combosysteemiä ei oikeastaan ole. Vihollisten staggeraaminen tapahtuu vähän miten sattuu, eikä normilyöntien lisäksi löydy kuin pari erikoisiskua. Launcherin olemassaolon huomasin vasta parin tunnin pelaamisen jälkeen, mutta staggerin tapaan se vaikuttaa ihan arpapeliltä, milloin vihollisia saa nostettua ilmaan ja milloin ei. Uutena elementtinä peliin on varastettu Bayonettasta dodge counter, eli oikeaan aikaan väistäessä pääsee tekemään tavallista voimakkaamman vastaiskun. Kehittäjät ovat viisaudessaan mahdollistaneet dodgen cancelaamisen dodgeen, jolloin liipasinta hakatessa on sekä kuolematon, että saa joka vihollisen iskuun dodge counterin välittämättä ajoituksista paskan vertaa. Countereita on kolmea eri sorttia: normilyönti, launcher ja pommiblästäys. Normilyönnissä ei ole i-frameja, eli sitä käyttäessä ottaa vain itse turpaan. Launcher on yhtä arvaamaton kuin tavallinenkin, eli se toimii rivivihollisiin ehkä joskus. Pommiblästäys sentään pysyy yleensä vihollisten rangen ulkopuolella ja sitä tulee siitä syystä käytettyäkin, mutta liikkeeseen on varmaan juuri balansointisyystä tehty pakollinen ylipitkä palautumisanimaatio. Toisin sanoen olisi vain parempi käyttää tavallisia lyöntejä. Kehittäjät ovat siis suuressa viisaudessaan korjanneet dodgen ylivoimaisuuden tekemällä näistä countereista täysin turhia, joten kaikki on hyvin eikun oho.

    Sitä vähäistä budjettia tosin on selkeästi käytetty liikkeiden animoimiseen, joten mätkiminen näyttää välillä ihan kivalta. Valitettavasti animaatioista on enemmän haittaa kuin hyötyä. Raskaita lyöntinappeja painaessa hahmon täytyy toki tehdä ensin piruetti ja sitten vasta heittää ase vähän matkan päähän leikkimään lentävää sirkkeliä, ennen kuin palautumisanimaatio voi alkaa ja pääsee painamaan seuraavaa hyökkäystä. Dashikin on jostain syystä hitaampi ensimmäisillä frameilla, kuin lopussa. Ylipitkät ja kummallisesti painotetut animaatiot tekevät taistelemisesta välillä todella tahmeaa ja lagisen tuntuista.




    Mutta niin, on Automata silti ihan ok. Ensimmäisen läpipeluun lähes kymmenen tuntia tuntui ehkä viideltä. Musiikit ovat jälleen mainiot, vaikka suuri osa hyvistä viisuista on pöllitty ensimmäisestä osasta. Hauskoja pomotaisteluita ja pieniä set piecejä löytyy ja jollain todella härskillä tavalla paskat tuotantoarvot tuovat mukavalla tavalla mieleen ensimmäisen osan pelaamisen. Mietin vain jossain vaiheessa, miten tämän on ollut mahdollista saada sarjalle yhtään lisää faneja. Ehkä suosion salaisuus sitten oikeasti onkin se 2B:n takapuoli, sillä onhan self destruct pelin paras ominaisuus. Läähkistä.
    « Viimeksi muokattu: 29.04.18 - klo:22:42 kirjoittanut Zoink »
    Viesti saattaa sisältää paloja sarkasmia tai pähkinää.
    Kirjattu
  • ::
  • 01.05.18 - klo:21:47
    No niin, peliaika tuplaantui ja kaikki pääendingit saatu.

    (click to show/hide)

    Ei tämä ihan paska peli ole, mutta koko juonenkin nyt nähneenä en ole ihan varma, oliko vaiva sen arvoista.
    Viesti saattaa sisältää paloja sarkasmia tai pähkinää.
    Kirjattu
  • ::