En ymmärrä
Ima, Soko ni Iru Bokun hypettämistä. Sarja yritti käsitellä monesti vähän sivummalle jääviä teemoja, mutta epäonnistui siinä täysin. Sota ja lapsisotilaat joo, aika kurja juttu, mutta kun hahmojen tunteita ei onnistuttu välittämään millään tavalla, homma jäi puolitiehen. Uutisia lukiessa kokee vahvempia tunteita ihmispoloja kohtaan, eli minkäänlaista tunnesidettä hahmoihin ei päässyt syntymään. Lapsien kaappaaminen sotilaiksi ja naisten raiskaaminen uusien synnyttämiseksi hoidettiin niin ikään paskasti, eikä hahmojen kokemaa kärsimystä onnistuttu välittämään katsojalle. Sarja päättyi antiklimaattisesti, eikä onnistunut luomaan ainuttakaan "vau"-kokemusta millään nokkelalla juonikuviolla. Päähahmon pasifismiaatetta tuettiin ajamalla pahikset pois päähahmon jaloista muiden tapettavaksi. Sota on kurjaa joo, mutta olisi ollut kiva, jos sarjalla olisi ollut jotain muutakin annettavaa. Kaikkein vakavampana puutteena oli se, että sarja epäonnistui olemaan mielenkiintoinen, eikä hahmojen kohtalo kiinnostanut yhtään. Oikeastaan toivoin, että päähenkilö kuolisi, että sitä ei tarvitsisi katsoa enää tai että joku pettäisi ja tappaisi ärsyttävän pääpahiksen, lähinnä samasta syystä.
Aivan muutamassa kohdassa minua kiinnosti yhden melkein hyvän hahmon ja kokonaisen tutuksi tehdyn yhteisön kohtalo edes vähän, mikä olikin sarjan parasta antia. Tästä syystä, hyvästä yrityksestä ja aikalaisekseen hyvästä animaatiojäljestä johtuen 6/10.
(Jee, mun oma animeblogi. Tekikö Maunon poistuminen tästä nyt oikeasti näin kuolleen ketjun?)
Aho Girl oli yhden hitin ihme, eikä samaa juttua jaksanut kauaa katsella. Sivutötöt olivat ihan kivoja, mutta eivät yksinään kannatelleet sarjaa.
Made in Abyssin anime laitettiin pakettiin oikein kauniilla tavalla, ja viimeinen jakso oli kultaa. Lukekaa ihmeessä mangaa, animen loppua seuraava arc on eeppinen.
Kakeguruita ei osattu laittaa pakettiin ja animen loppu oli antiklimaattinen. Parhaaksi anniksi jäivät kahjot hahmot ja muutama hyvä kohtaus, kokonaisuudessaan aika ihan ok, ei huono, mutta enpä tätä kyllä oikeastaan silti kenellekään suosittelisi, koska maailmassa on niin paljon parempaakin animea. Ei kiinnosta tarpeeksi, että jaksaisin mangaan tarttua, mikä mielestäni puhuu aika paljon sarjasta.
Vatican Kiseki Chousakan oli kokonaisuudessaan oikeastaan huono. Paskoja mysteeriä haistapaskaratkaisuineen ja kaikki hahmotkin olivat ihan mitäänsanomattomia. Odotin vatikaaniteemalta enemmän, koska sitä on joskus onnistuttu hyödyntämään näppärästi.
ReLIFEn uusin chapter oli vähän surullista luettavaa.

Toisaalta kyllähän se manga ongelmansa tarvitsee onnistuakseen pitämään mielenkiintoa yllä. Odotan vain Ryuo ja An keksivät tilanteen ratkaisemiseksi! Jännittäviä lukuhetkiä siis vielä luvassa.


Ja ai niin,
Bakuman oli oikein kiva manga: 8/10. Sarjalla oli toki myös heikkoutensa ja ongelmansa. Esimerkiksi: miten lopussa pääkaksikko sai hoidettua sormia napsauttamalla asian, josta saatiin kokonainen arc aikaan, kun Eiji tappeli siitä? (Ja muut vastaavat epäloogisuudet.) Ja sitten se senioriarc oli perseestä myös kyllä joo, olisi ollut parempi ilman. Perus "pahis heittää rahaa roskiin, niin se toimii" -juonikuvio. Voisin kyllä lukea jotain vastaavaa jatkossakin. Animeen en usko olevan edes tarpeen koskea, ainakaan vielä vähään aikaan. Jos jostain syystä, niin kenties eniten nähdäkseni Eijin ja Kazujan liikkeessä. Kenties kannattaa kuitenkin pitää pieni tauko, jotta tarina olisi vähän huuhtoutunut mielestä.