Anime ja manga

Bakuman ei kahdeksan chapterin jälkeen vaikuta yhtään huonolta, mutta toisaalta ei kyllä ole saanut minua tempaistua mukaansakaan, joten lueskelu etenee melko verkkaista tahtia. Enemmän tätä olen kuitenkin saanut luettua kuin I Am a Heroa. Omaa kieltänsä sekin puhuu.

Enpä osannut odottaa, että Bakuman (manga) liittyisi niiden harvojen teosten joukkoon, jotka ovat saaneet mut itkemään. Isoin juttu tässä on se, että se ei ollut surullista vaan ainoastaan tosi liikuttavaa. Kappaleen 91 loppu.




Muutenkin olen yllättynyt, miten paljon noiden temmellyksiin on kiintynyt, vaikka nuo jutut välillä tuntuvatkin vähän hölmöiltä. Hyvä sarja. Alun perusteella sanoin, että vankka seiska, mutta riippuen siitä, miten tämä päättyy, saatan olla sitä mieltä, että tämä on jopa 8/10.

Vittu toi senioriarkki on paskaa.

Overlord S2 tammikuusta alkaen.

MADHOUSE TEKEE!!!

https://twitter.com/pKjd/status/913322452050001920

Hei, suositelkaa mulle jotain kivaa piirrettyä (tai miksei sarjakuvaakin), joka sijoittuu johonkin vähän kauemmas historiaan tai johonkin historiallista aikakautta jäljittelevään fantasiamaailmaan, mutta jonka pääfokus ei ole taisteluissa.

Myös, Bakuman oli ihan kiva 8/10.

En ymmärrä Ima, Soko ni Iru Bokun hypettämistä. Sarja yritti käsitellä monesti vähän sivummalle jääviä teemoja, mutta epäonnistui siinä täysin. Sota ja lapsisotilaat joo, aika kurja juttu, mutta kun hahmojen tunteita ei onnistuttu välittämään millään tavalla, homma jäi puolitiehen. Uutisia lukiessa kokee vahvempia tunteita ihmispoloja kohtaan, eli minkäänlaista tunnesidettä hahmoihin ei päässyt syntymään. Lapsien kaappaaminen sotilaiksi ja naisten raiskaaminen uusien synnyttämiseksi hoidettiin niin ikään paskasti, eikä hahmojen kokemaa kärsimystä onnistuttu välittämään katsojalle. Sarja päättyi antiklimaattisesti, eikä onnistunut luomaan ainuttakaan "vau"-kokemusta millään nokkelalla juonikuviolla. Päähahmon pasifismiaatetta tuettiin ajamalla pahikset pois päähahmon jaloista muiden tapettavaksi. Sota on kurjaa joo, mutta olisi ollut kiva, jos sarjalla olisi ollut jotain muutakin annettavaa. Kaikkein vakavampana puutteena oli se, että sarja epäonnistui olemaan mielenkiintoinen, eikä hahmojen kohtalo kiinnostanut yhtään. Oikeastaan toivoin, että päähenkilö kuolisi, että sitä ei tarvitsisi katsoa enää tai että joku pettäisi ja tappaisi ärsyttävän pääpahiksen, lähinnä samasta syystä.

Aivan muutamassa kohdassa minua kiinnosti yhden melkein hyvän hahmon ja kokonaisen tutuksi tehdyn yhteisön kohtalo edes vähän, mikä olikin sarjan parasta antia. Tästä syystä, hyvästä yrityksestä ja aikalaisekseen hyvästä animaatiojäljestä johtuen 6/10.

(Jee, mun oma animeblogi. Tekikö Maunon poistuminen tästä nyt oikeasti näin kuolleen ketjun?)

Aho Girl oli yhden hitin ihme, eikä samaa juttua jaksanut kauaa katsella. Sivutötöt olivat ihan kivoja, mutta eivät yksinään kannatelleet sarjaa. Made in Abyssin anime laitettiin pakettiin oikein kauniilla tavalla, ja viimeinen jakso oli kultaa. Lukekaa ihmeessä mangaa, animen loppua seuraava arc on eeppinen. Kakeguruita ei osattu laittaa pakettiin ja animen loppu oli antiklimaattinen. Parhaaksi anniksi jäivät kahjot hahmot ja muutama hyvä kohtaus, kokonaisuudessaan aika ihan ok, ei huono, mutta enpä tätä kyllä oikeastaan silti kenellekään suosittelisi, koska maailmassa on niin paljon parempaakin animea. Ei kiinnosta tarpeeksi, että jaksaisin mangaan tarttua, mikä mielestäni puhuu aika paljon sarjasta. Vatican Kiseki Chousakan oli kokonaisuudessaan oikeastaan huono. Paskoja mysteeriä haistapaskaratkaisuineen ja kaikki hahmotkin olivat ihan mitäänsanomattomia. Odotin vatikaaniteemalta enemmän, koska sitä on joskus onnistuttu hyödyntämään näppärästi.

ReLIFEn uusin chapter oli vähän surullista luettavaa. Toisaalta kyllähän se manga ongelmansa tarvitsee onnistuakseen pitämään mielenkiintoa yllä. Odotan vain Ryuo ja An keksivät tilanteen ratkaisemiseksi! Jännittäviä lukuhetkiä siis vielä luvassa.

Ja ai niin, Bakuman oli oikein kiva manga: 8/10. Sarjalla oli toki myös heikkoutensa ja ongelmansa. Esimerkiksi: miten lopussa pääkaksikko sai hoidettua sormia napsauttamalla asian, josta saatiin kokonainen arc aikaan, kun Eiji tappeli siitä? (Ja muut vastaavat epäloogisuudet.) Ja sitten se senioriarc oli perseestä myös kyllä joo, olisi ollut parempi ilman. Perus "pahis heittää rahaa roskiin, niin se toimii" -juonikuvio. Voisin kyllä lukea jotain vastaavaa jatkossakin. Animeen en usko olevan edes tarpeen koskea, ainakaan vielä vähään aikaan. Jos jostain syystä, niin kenties eniten nähdäkseni Eijin ja Kazujan liikkeessä. Kenties kannattaa kuitenkin pitää pieni tauko, jotta tarina olisi vähän huuhtoutunut mielestä.

Olivat aika vaikeaa katsottavaa nuo Made in Abyssin pari vikaa jaksoa. Vaikka sarjan alusta asti onkin jo selvää, että syöveriin laskeutujat panevat henkensä alttiiksi ja maailma on muutenkin varsin ankara paikka, niin aivan näin synkäksi en uskonut menon äityvän. Kun vielä päähahmot ovat sööttejä lapsosia, niin kontrasti on erittäin vahva. Innolla odotan jatkoa.

aivan näin synkäksi en uskonut menon äityvän.

You know nothing. Lue manga.

Lukaisinpa tuossa muutamalta istumalta yli 100 kappaletta Berserkkiä. Ihan kiva sarjakuva. Golden Arc on takana ja koko ajan on ollut hienoa menoa ja meininkiä. Jotkut hahmot näyttävät aivan liikaa toisiltaan, mistä johtuen jotkut kohtaukset tuntuvat hieman hämmentäviltä, mutta kyllä sitä sitten viimeistään jälkikäteen tajuaa, että mitä tapahtui. Muutamia ihan kivoja hahmojakin on mukana, jopa ihan ilman hahmoluokkatropeja! Kuka olisi arvannut, että sellaista voi edes tehdä? Ihmiset näytetään kaikessa kauneudessaan ja rumuudessaan. Sarja on kaikessa häikeilemättömyydessään juuri sellaista, mistä minä pidän. Päälle vielä mielenkiintoinen juoni, niin voi juku, minähän otan kohta julkaisutahdin kiinni. Olen koukuttunut.

Eniten olen yllättynyt siitä, että tuo ei näytä rumalta. Vuonna 1989 alkaneet animet näyttävät ripulilta, jos ei lasketa isoja leffoja, mutta tämä on tosi mukiinmenevän näköinen. Eihän tämä mitään One Punch Man -tasoista silmäorgasmia ole, mutta ei myöskään rumaa. Animessa ollaan näemmä tultu aika paljon kovempaa eteenpäin kuin mangassa. Olen vielä kuullut huhuja, että tämä muuttuu myöhemmin vielä paremman näköiseksi. Joo, kannattaa lukea. Vaikka kappalemäärä vaikuttaa suurelta, niin melko nopeasti tämän taitaa kuitenkin lukea.

Vaikka olen Bakumanin useampaan otteeseen lukassutkin niin en kyl hokaa mitä Tube meinaa senioriarcilla, mutta heikoin vaihe sarjassa oli silloin kun Miura tuli kehiin niin oletan että puhut siitä...

Mitä Made in Abyssiin tulee niin kylläpä tuosta jo aika hyvin on saatu pahimmat jutut mukaan ensimmäiseen 12 jaksoon, vaikka siellä nyt toki viel muutama melko ikävä kohtaus onkin tulossa niin kyllä nuo nykyiset jo samaa tasoa on.

Berserk on edelleen sarja jota en vain ole jaksanut aloittaa. Jossain vaiheessa vain päätin etten siihen koske ennen kuin se on valmis ja siitä onkin kulunut jo about 10 vuotta, heh... Että joo, jos sitä kymmenen vuoden päästä jo alottelis.

Tarkoitan sitä Nanaminen toista arccia. Pahis heittää vitusti rahaa hukkaan niin saadaan päähenkilöille ongelmia. Miura oli vielä ihan ok. Vähän erilainen haaste pääkaksikolle.

Made in Abyssin seuraava arc on mun mielestä tähänastisen sarjan brutaaleinta menoa ja parasta mangaa, mitä olen lukenut. Hissikohtaus ei ollut vielä kuin alkusoitto sille, mitä tuleman pitää.

Kannattaa koskea Berserkkiin. En ole koskaan lukenut mangaa niin nopeasti kuin tuota. Se ei tietysti minun lyhyellä mangahistoriallani ole paljoa sanottu, mutta voi juku miten hyvää mangaa se on.

Just Because vaikuttaa lupaavalta. Nättiä animaatiota ja kivan oloisia hahmoja. Dies Irae taas oli ekan jakson perusteella ihan jäätävää jöötiä. Miksi tätä hypetettiinkään taas?

Mahoutsukai no Yome tulee ekan jakson perusteella olemaan tosi kiva. Umaru Chanin kakkoskausi tulee olemaan ekan jakson perusteella sitä samaa kuin ensimmäinenkin, mutta mikäs siinä. Toivottavasti vaan keksivät tarpeeksi uutta, että sarja jaksaa kiehtoa. Eka jakso ei ollut millään tavalla erikoinen, eli toivon, ettei puhti lopu. Ousama Game The Animation on taas yksi samaan kliseeseen perustuva sarja lisää, mutta ekan jakson perusteella tästä saattaa tulla vielä mielenkiintoinen. Hahmot tuntuivat ihan kivalta, ja toisaalta hahmojen esittämä skeptisyys oli hyvä juttu: kaikki eivät heti hypänneet mukaan, että joo näinhän tämä menee. Päähahmon kuhnailu taas tuntui todella oudolta, kun se kerran tiesi homman panokset, mutta kaipa tästä hyvä kehittyy. Osake wa Fuufu ni Natte kara on alkufiilisten perusteella vähän kuin Danna ga Nani, mutta pikkasen normommilla päähenkilöillä. Lyhäri, jonka joka jaksossa ilmeisesti tehdään joku drinkki. Code:Realize: Sousei no Himegimista en osaa vielä sanoa oikeastaan yhtään mitään. Katsellaan pari jaksoa ja palataan sitten asiaan.

Little Witch Academia on ollut ihan höpsöä viihdettä, mutta ei oikein erotu millään positiivisella tavalla. Kliseitä lypsetään, oli sitten miten vitsillä vaan, jo raivostuttavuuksiin asti. Päähahmo on aivan vitun ärsyttävä. Amanda on paras töttö.


Kuvankaappaus on sarjasta Youkai no Apartment no Yuuga na Nichijou (jakso 15), joka muuten jatkaa vahvasti. Hyvä sarja, kannattaa katsoa. Samat sanat Fate/Apocryphasta.

Katsottiin kolme jaksoa Syvyyden Madetta Tuben kaa. Oli Etrian Odysseympi kuin mitä toivoin. Syvyyden luolastot ovat todella kiehtovan näköisiä, maltan tuskin odottaa että itse Mateitakin päästään vetämään turpaan! Maanpäällinen animehömpötys ei sen sijaan kiinnostanut, vaikka ihan hyväähän sekin oli. Ainoa mitä jäin toivomaan olivat käsinpiirretyt kartat, ja sitten sellainen näytettiinkin lopputeksteissä voi juukelispuukelis.

Tavallaan voisin katsoa lisää, mutta oikeastaan iski vain himo pelata lisää Etrian Odysseyta. Vitonen on kohta täällä jipii jihuu!!!

Noh, pintahöpinät on kolmen jakson jälkeen hoidettu, ja ne ovat kuitenkin melko tarpeellisia, jotta saatiin pedattua syy lähteä matkalle sen sijaan, että tyypit oltaisiin vain lykätty luolastoon. Peleissä ehkä toimii, kunnon tarina taas tarvitsee lähtölaukaisun.

Katseltiin paikallisen animeseuran kanssa uuden kauden ensimmäisiä jaksoja. Samalla tuli katsottua mm. Just Becausen ensimmäinen jakso uudelleen, ja täytyy vaan todeta, että hyvää ja maanläheistä slice of lifeähän se on. Alkuperäinen käsikirjoitus pääsee monella tavoilla oikeuksiinsa, koska mukana on paljon sellaista ympäristöön ja hahmoihin tutustumista, jota adaptaatioissa on todella vaikea saada mukaan. Tuli vähän elokuvamainen tunnelma. Uusi Kino no Tabi vaikuttaa paremmalta kuin alkuperäinen ja menee katsottavien sarjojen joukkoon. Ilman, että olisin sen tuolla nähnyt, en kyllä olisi sarjaa poiminut. Samaten tuli todettua, että Shoujo Shuumatsu Ryokouta kannattaa alkaa seuraamaan. Maailmanrakennus ja dialogi toivat mieleen Made in Abyssin, minkä lisäksi hahmot on piirretty samalla tyylillä. Yhtä kaunishan tuo ei kyllä ole ja teema on aivan eri, mutta kuitenkin. Kujira no Kora wa Sajou ni Utau vaikuttaa myös piirretyltä, jota voisi ainakin muutama jaksoa seurata, ja päättää sitten, katsooko pidemmälle. Vaikuttaa siltä, että siitä saattaa tulla tosi hyvä tai sitten se läsähtää kuin pannukakku, mutta se jää nähtäväksi.

Lähdin hieman ajoissa pois, joten muutama sarja jäi vielä näkemättä, vaikka niitä oltiin meidän pään menoksi suunniteltukin. Blend S, Juuni Taisen, Sengoku Night Blood, Black Clover sekä Inuyashiki jäivät videoillassa näkemättä, mutta noista ainakin Inuyashikin kyllä aloitan joka tapauksessa. Tältä kaudelta näemmä tuleekin katsottua melko useaa piirrettyä. Missähän välissä tämän kaiken ehtii katsoa?

Itselleni tuleva kausi näyttää todella heikolta. Testaukseen on valikoitunut jatko-osista Umaru ja Food Wars jotka tällä hetkellä vaikuttavat kauden parhaimmistolta. Magus Bride on mangana tuttu ja meikästä yliarvostettu mutta katsotaan muuttaako anime asiaa. Muuten on sitten vähän väkisin joutunut aloittaan Kino no Tabin ja Love is Like a Cocktailin että olisi edes jotain katsottavaa mutta eipä nuo vaikuta kautta pelastavan... Ongelma ei ehkä niinkään ole hyvien animeiden puute vaan jälleen kerran meikäläisen tutkan ulkopuolelle osuvat genret. Yhdenkään animen synopsis ei kauheesti herättänyt mielenkiintoa ja tuonne mukavuusalueen ulkopuolelle yleensä siirryn vasta kun MALissa alkaa yli kasin arvosanoja näkymään, mitä ei nyt oikein ole ollut tarjolla.

Sinänsä nyt on siis helppo kuroa kiinni watch-listiä ja sieltä tulikin katsottua pitkään jonossa ollut Overlord joka oli sellainen kiva 7/10 tapaus, parempi kuon SAO mutta ei Log Horizon laatua kuitenkaan. Seuraavaksi voisi taas koittaa ehkä viidennettä kertaa päästä Gintamaan sisälle mutta epäonnistuminen on jo lähes varmaa.

Hah, juuri saunaan lähtiessäni ajattelin, että Just Because! on sarja, jota pitäisi suositella juuri nimenomaisesti sinulle. Kokeile nyt ainakin yhden jakson verran. Jollen ole väärin ymmärtänyt, niin slice of life on Sinun Genre™, ja tuo tosiaan vaikuttaa ensimmäisen jakson perusteella oikein laadukkaalta piirretyltä, vaikka jatkossahan voi tapahtua mitä vaan.

En itsekään tiedä onko tämä kausi sen parempi kuin mikään muukaan. Taitaa johtua vain siitä, että sarjoja on sattunut osumaan silmään ja olen kokeillut tällä kertaa erilaisia sarjoja rohkeammin kuin yleensä. 13 sarjan katsominen samalla kaudella ei vaan voi toimia, joten osa noista kyllä putoaa kokonaan tai ainakin menee odotuslistalle ennen kuin tämä kausi on ohi. Black Cloverista kuulin sellaista, että siinä huudetaan tosi paljon ja päähahmoista ainakin yksi on todella ärsyttävä, joten tällä tuomiolla en aio itse edes vilkaista, vaikka muutoin sarja saattaisikin olla katsomisen arvoinen.

Overlord oli minunkin makuun ja itselle upposi jopa Log Horizonia kovemmin. Itsellä Gintama käy tosi hidasta tahtia ja olen aina välillä katsonut jakson pari, ja se on nyt 20 jakson paremmalla puolella alkanut jopa maistumaan, kuten aiemmin taisin tässä samassa ketjussa mainita.

Droppasin Code:Realizen kahden jakson jälkeen. Ei siinä sinänsä mitään vikaa ollut, mutta toisaalta en näe, että tuo kehittyisi siihen suuntaan, että jaksaisin käyttää sen kanssa aikaani tuon enempää.

Katsottiin Tuben kanssa Syvyyden Made loppuun. Pidin sarjan luolastospärdäilyjaksoista, sekä muumilaaksojaksoista. Niitä muumilaaksoja oli vain liikaa seikkailun kustannuksella. Hyvä animehan tuo vallan on, jos jaksoja tulee lisää voisin jatkaa katselua.

Jotain jatkoa sarja onkin saamassa. Kiva juttu, mangan jatko on meinaan kovaa kamaa.

En malttanut odottaa Mahou Tsukai no Yomen seuraavaa jaksoa, joten lukaisin mangan kiinni. Kovaa kamaa, en malta odottaa, että näen tämän kaiken kauneuden liikkeessä.

Shoujo Shuumatsu Ryokou on oikein kiva seikkailupiirretty, ja siinä on todella loistavaa äänisuunnittelua ja musiikkia. Söpökin on vielä. Vitosjakson lopputeema oli aivan helvetin hyvä, ja nyt tuli kokoversiokin vielä ulos. Huh huh.


Olen kuunnellut tämän nyt varmaan kymmenen kertaa. Ihana kipale.

Net-Juu no Susume oli tosi kiva piirretty. Oikein kiva romanssi ja kerrankin aikuisia hahmoja! Kohtalaisen kivaa ja kevyttä huumoria, joka sai välillä hieman suupielet nykimään, mutta ei onneksi yliampuvaa slapstickhuumoria, kuten näissä liian usein tuppaa olemaan ja josta minä en pidä. En edes muista milloin olen nähnyt piirretyn, jossa on minua vanhempia päähahmoja, jollei sitten mennä jonnekin fantasiagenren tuotokseen, jossa mukana rämpii 600-vuotias lolijumalatar. Päähahmo on siis 30-vuotias nainen, joka on pudottautunut työelämästä voidakseen istua kotona pelaamassa tietokonepelejä. Tosi iso osa tarinaa vietetäänkin pelin sisällä, mutta itse peli ei ole oikeastaan missään kohtaa tarinaa keskiössä, vaan se on väline, jolla hahmot yhdistetään toisiinsa. Kun kerran aiemminkin olen kertonut antamiani arvosanoja, niin mainitaan nyt, että MAL:iin merkkasin 8/10.

Kommentoin tähän Tuben anime-blogiin, kun blogeissa käsittääkseni kommentteja välillä näkyy.

Net-Juu no Susume oli tosi kiva piirretty.

Huomasin, että sopivan lyhyt ja sopivan vastikään päättynyt sarja kiinnostavahkolla teemalla, joten saunanraikkaana päätin perjantai-illan ratoksi pistää pyörimään. En ole varma minkä genren edustajana tätä lähdin katsomaan, mutta romanssihan se loppujenlopuksi oli. MMO-aspekti käsiteltiin kohtuullisen hyvin, ainakin noin anime-japanilaisen vinkkelistä. Hahmojen iät olivat lähinnä sosiaalisen sijoittumisen takia siellä vanhemassa päässä, sillä lukioikäinen NEET herättäisi aivan eri konnotaatiot kuin kolmikymppinen. Muuten hahmojen käytös oli samaa pikkuvanhaa, mutta lapsellista lukiotasoa. En tiedä onko näin oikeassa elämässä, mutta animen/tv-sarjojen perusteella vaikuttaa siltä, että japanilainen lukiolainen on samaan aikaan 13- ja 25-vuotiaan tasolla, eikä kehity siitä henkisesti seuraavaan (kahteen)kymmeneen vuoteen. Ts. tämän olisi pienellä yksityiskohtien muuttamisella saanut sijoitettua lukioon. Ihan hyvä yritys toki ja tästä siis propsit, ettei yritetty väkisin tunkea hahmoja teineiksi.

Eniten tässä yllätti se, ettei yksikään hahmo ärsyttänyt. Suurin osa oli jopa pidettäviä. Fujimotoon samaistuin ihan kympillä.
Juoni oli ihan kiva ja jaksotus toimi. Loppuun olen myös tyytyväinen.
Lopputulemana "en tuhlannut aikaani".

Mauno tiesi kertoa, että tuosta tuli vielä joku OVA-jakso, mutta se on huono. En ole ihan varma haluanko katsoa sitä, koska kuten Deto sanoi, sarja sai jo hyvän päätöksen.

Pitäisikö tänne itsekin taas vuodettaa parin kuukauden animejutut:

Sain viimein Jojon Bizarret seikkailut kahlattua läpi animen muodossa. Alku oli kyllä niin kauheaa kuraa että ihmettelin miten tämä koskaan on suosioon päässyt, mutta ehkä kaikki kliseet ei vielä 80-luvulla ollut niin ylikäytetty. Sarja kuitenkin paranee koko ajan mitä uudempaan settiin tullaan ja sarjan "rakenne" varmaan avittaa tässä myös, eli ei pääse kyllästymään hahmoihin jne. Juonellisestikin sarja paranee koko ajan mutta erityisesti pidän siitä että "friendship power" loistaa poissaolollaan. Tappeluissa oikeasti löytyy altavastaajahyvikselle jokin keino voittaa pahis; olkoon se sitten ympäristöstä tai jokin juoni. Välillä mennään nimenomaan sinne bizarrelle puolelle mutta mieluummin katson ontuvastikin kirjotettuja twistejä kuin kaverivoimalla posottavia päähahmoja.

Tsekkailin myös viimevuosien suosituimman moeblobin eli Is the Order A Rabbitin läpi ja onhan tuo ihan söpöä seurailtavaa ja hyvälle tuulelle tulee katsoessa. Silti esim. nyt airaava Blend S on kokonaisuutena minusta parempi.

Net-juu no Susume oli tosiaan taas sitä vähän parempaa romanssianimua. Tuben sanoin en muista katsoneeni noin vanhoilla hahmoilla varustettua sarjaa tyyliin Genshikenin ja Baccanon jälkeen. Hahmojen luonteissa tuo ikä ei kyl pahemmin näkynyt, mutta olipas jotain muuta kuin koulumiljöötä. Kokonaisuutena sarjassa on jotain samaa oman lempparini Servant x Servicen kanssa, tosin juoni ja hahmot jäävät tuolla jaksomäärällä selkeästi enemmän torsoiksi. Viimeinen OVA jakso ei minusta sarjaa huonontanu jos ei nyt kauheasti parantanutkaan.

Tämän courin muista sarjoista Kinon seikkailut on yllättänyt positiivisesti. Blend S on ollut se kiva moetyttösarja. Food Wars on pysynyt tutulla linjallaan. Umaru-chanin toinen kausi on ollut yhtä hupasa kuin ensimmäinenkin ja Ancient Magus Briden hienoutta en vieläkään ymmärrä vaikka eipä tuo sarja huonokaan ole.

Ja yksi hauska yhden illan viihdepläjäys Crunchyrollia selatessa oli sellainen sarja kuin Comical Psychosomatic Medicine josta kaiken kertokoon alla oleva screenshot:

Hei Restiläiset! Vaimo ei ole ikinä katsonut animea ja olisi hauskaa katsoa joku anime yhdessä kun itselläkin viime kerrasta on noin sata vuotta. Löytyykö Netflixistä mitään kunnollista katsottavaa? Leffa olisi parempi vaihtoehto kuin sarja, mutta sarjakin kelpaa.

[edit] Hups. Oonhan mie katsonut Kassuvaanijan tässä ihan vasta.

Kassuvaanija putosi ainakin meillä hyvin, mut Grave of the Fireflies taas ei.....

Ghiblin leffoista Henkien Kätkemä ja Porco Rosso(?) saivat myös hyvän vastaanoton.

Siis Tulikärpästen Hauta on tosi hyvä klassikko, mutta eivät nuo Ghiblin leffat näytä Netflixissä olevan. Kassuvaanija on menevää roskaa, kohtuullisen uskollinen lähdemateriaalilleen kuitenkin.

Netflixin animetarjonnasta en muista kuin Pokémonleffat. Ne ovat kaikki huonoja Little Witch Academian voisin ainakin itse katsoa.

Sarjojen puolelta Little Witch Academia on kyllä varmasti sopevaa hauskaa toimintakomediaa. Ja sitten tietenkin myös One Punch Man. Your Name ei ole tainnut vielä Netflixiin saapua mutta leffojen puolelta ehkä paras mahdollinen valinta kunhan ilmestyy.

Leffojen puolelta voi suositella mitä vain Ghibliä. Colorful on hyvä ja Bakemono no Kota on kehuttu. Löytyisiköhän Madoka-leffat? En käytä Netflixiä, niin en oikein tiedä, mitä siellä on, toisaalta katson itse paljon enemmän sarjoja kuin leffoja. Sarjoista voisin vaikka mainita Psycho Passin, Baccanon, Natsume Yuujinchoun ja Clannadin, niidenkään Netflix-saatavuudesta en tosin tiedä.

Suomen Netflxisissä on todella huono animetarjonta. Tässä ketjussa annetuista suosituksista vissiin vain Little With Academia on siellä saatavilla.

Hiljattain tarjontaan lisättiin Paprika, jota voin suositella. Hauska ja mielikuvituksellinen unimaailmaan sijoittuva leffa, jossa on hyvää musaa.

Myös Little Witch Academian OVAt ovat kivaa viihdettä. Nämä siis animaatiolyhäreitä, joista ensimmäinen alle puolen tunnin ja toinen (Enchanted Parade) vajaan tunnin mittainen. Lyhäreiden pohjalta tehdystä sarjasta en niin paljoa piitannut.

Just Because! olikin sitten vuoden paras anime. Veti aika komiasti Made in Abyssin ohi. 9/10. Kenties paras näkemäni romanssi. Koko sarja tuntui kuin yhdeltä hyvältä elokuvalta. Ihanan maanläheinen, rauhallinen ja kaunis.

Vähemmän yllättäen olen Tuben kanssa jälleen eri mieltä. Itse antaisin Just Becausille arvosanaksi 7-8. Musiikit ja animaatio pelastivat paljon mutta juonessa ei minusta koko sarjan aikana tapahtunut oikeastaan mitään ja hahmotkin jäivät melko etäisiksi lukuunottamatta pesäpallopoikaa ja valokuvaajatytyä. Tämä voi johtua esimerkiksi siitä että paljon dialogista käytiin tekstiviestien avulla, tosin alkuvuoden Tsukigakirei hoiti saman asian melko nätisti ja arvottaisin molemmat sarjat suunnilleen samaan kastiin "ihan kivoiksi" anime romansseiksi.

Net-juu no Susumen vanavedessä siivosin backlogiani tyhjäksi ja maratoonasin viimein myös And You Thought There Is Never a Girl Onlinen joka oli kyllä melko samanlainen nettipeliromanssisekoitus. Tykkäsin hahmoista ja artstylestä joka muistutti kovasti Haganaita. Juonta olisi saanut olla enemmänkin mutta saatiinpa nytkin ihan kivasti hahmoille jotain kehitystä. Harvinaista kyllä sarjassa oli tsundere joka ei ollut ärsyttävä sekä airhead joka oli niin överi että hahmosta jopa piti. MC:n suhde päätytyyn oli myös piristävän erilainen kuin mitä osasin odottaa.

Tässä myös pohdiskelin vuoden vaihtuessa mitkä olivat vuoden 2017 parhaat sarjat ja totesin että vähän heikompi vuosi oli kyseessä. Jos nyt kuitenkin jonkulaisen personal top 5:n rykäisisi kasaan niin se olisi tyyliin:

1# Made in Abyss
2# Demi-chan wa Kataritai
3# Tsurezure Children
4# Little Witch Academia
5# jaettu viides sija sarjoille joilla kaikilla oli ihan hyvä toinen tuotantokausi eli My Hero Academia/New Game/Attack on Titan/Konosuba

Joo, eihän Just Because! ollut juoneltaan kummoinen, käänteikäs tai muutenkaan mitään muuta kuin sitä, mitä sen täytyi olla. Juoni hoisi tehtävänsä luoden kaikelle muulle puitteet. Mitään kovin yllättävää ei tapahtunut, mutta kuitenkin kivoja pieniä tvistejä siellä täällä. Juoni oli hyvä ja kaikki muu taas oli aivan helvetin hyvää. Hahmot olivat persoonallisia, mutta kuitenkin realistisen oloisia, ja heihin oli paljon helpompi samastua kuin tavanomaisiin ylitsevedettyihin animehahmoihin. Animaatio ja musiikki oli nättiä. Ne hahmot, jotka pyörivät, tulivat kaikki mielestäni juuri sopivasti tutuiksi, poikkeuksena ehkä Morikawa, joka jäi pikkaisen etäiseksi. Myös sivuhahmot olivat mielestäni hyvin tehtyjä, ja heillä oli kaikilla oma juttunsa, eivätkä olleet perinteiseen tapaan vain kasvotonta massaa. Huomasi, että sivuhahmojenkin taakse oltiin kirjoitettu paljon kaikenlaista, ja kaikki tällaiset yksityiskohdat oltiin hoidettu huolella. Koko sarjan yleinen fiilis oli tosi jees. Tämä aitouden tunne on varmaan se, mikä minuun vetosi erittäin voimakkaasti. Tykkäsin alusta alkaen.

Jos tästä nyt jotain vuoden parhaat -listaa koostaisi, pitäisi ottaa huomioon, että unohdin Natsume Rokun tulleen tänä vuonna, ja se onkin oikeasti tämän vuoden paras, eikä Just Because! (Jotenkin muistelin, että se olisi ollut vuoden 2016 tuote, vaikka tulikin '17 keväällä.) Lista olisi varmaankin seuraavanlainen:

#1 Natsume Yuujinchou Roku
#2 Just Because!
#3 Made in Abyss
#4 Net-juu no Susume
#5 Demi-chan wa Kataritai

Vielä on katsomatta jokunen viime vuoden anime, jonka haluaisin nähdä, mutta näillä mennään.

Fate/Apocrypha oli pettymys, eikä vika ilmeisesti ole edes lähdemateriaalissa, vaan siinä, mitä siitä oltiin animoitu ja mihin laitettiin fokusta animessa. Sen sijaan, että syvennettäisiin hyviä hahmoja, keskityttiin maailman paskimman päähenkilön ja Jeannen väliseen keskusteluun, joka oltiin käyty jo lähes sanatarkasti kolme kertaa aiemmin. Vitun A1.

Huonoin pitkään aikaan loppuun asti katsomani anime taas oli Ousama Game the Animation. Ei kannata. Juuni Taisenin vika jakso oli kamala. Olisivat voineet lopettaa sarjan jaksoa aiemmin, niin olisi ollut kaikin puolin parempi piirretty.

Overlordin kakkoskausi lähti kivasti käyntiin.

Myös Little Witch Academian OVAt ovat kivaa viihdettä. Nämä siis animaatiolyhäreitä, joista ensimmäinen alle puolen tunnin ja toinen (Enchanted Parade) vajaan tunnin mittainen. Lyhäreiden pohjalta tehdystä sarjasta en niin paljoa piitannut.

Katsoin nämä siskon kanssa. Tosi sympaattisia ja elävästi piirrettyjä piirrettyjä Onneksi sarjaa ei tarvitse katsoa, sillä sellaista en jaksaisikaan.

Emiya-san Chi no Kyou no Gohan on kaikkea, mistä olen ikinä unelmoinut. Fate/Stay Nightin porukka tekee ruokaa ja höpisee turhuuksia. @Detonat ainakin katsoo, eiks jeh?

Meinaavatko nintendomunasuut katsoa Layton-animea? Tulossa näemmä kaiken kaikkiaan 50 jaksoa. Alkaa huhtikuussa.

Layton leffa oli hyvä

Kävimpä tsekkamassa Fate stay/night Heavens Feelin leffateatterissa. Ihan jepa 10/10

Lukaisit vissiin sen VN:n jo loppuun ennen tuota? Olen itsekin kuullut lähes pelkkää hyvää, enkä malta odottaa, että pääsen näkemään sen.

UBW luettuani tuli pieni burn outti, joten Heavens Feelin lukeminen hidastui sen verran että elokuva vähän spoilasi tapahtumia. Oikein mukavaa kyllä nähdä juuri luetun materiaalin animemuodossa, vaikkain vapauksia otettiin onneksi. Oliis ollut kyllä karmiva leffa jos tunnin ajan oltaisiin istuttu shiroun kämpillä juttelemassa tilanteesta,

Devilman: Crybaby onkin ollut ensimmäisen neljän jakson perusteella todella hyvä. Mielenkiintoinen, hyviä hahmoja, käsittelee harvinaisempia teemoja, mässäilee väkivaltaisuudella ja alastomuudella: mitä muuta voisi pyytää? (Musiikki on tosin aika heikkoa...) Neljä jaksoa takana, ja minulla on sellainen olo, että pitäisi katsoa kaikki 10 putkeen, mutta lienee pakko siirtyä jossain välissä myös nukkumaan. Sarjahan putkahti kokonaisuudessaan Netflixiin tuossa jokunen päivä sitten. Se lienisi liian raaka televisioon, joten tämä on aika hyvä julkaisukanava sille.

Pitäs vissiin katsoa, alkuperäinen sarja on yksi tuhannesta SMT:n vaikuttimista.

Pop Team Epic anime 5/5

Eka jakso oli vitun eeppinen. Jollen olisi lukenut Redditistä pieniä juttuja, olisin alussa luultavasti itsekin luullut, että katson väärää piirrettyä.

Kuusi jaksoa katsoin Devilmania. Oikein nautittavaa edgyilyä, mutta piirrosjälki on yksinkertaista suttua, joka ei tuo tarinan julmuutta iholle. Ehkä tällä on tarkoitus pehmentää sarjaa? :s

Pop Team Epicin eka jakso ei kyl säväyttäny, ehkä oon vaan liian tosikko nauttimaan katsojan trollailusta ja erinäisistä "tyhmistä" ratkaisuista vaikka ne varmasti ovat joidenkin mielestä ironisuudessaan jotain todella hienoa. Ehkä annan vielä yhdelle jaksolle tilaisuuden.

Tingle, mun mielestä oli ihan kivan näköinen. Ei mitenkään erikoinen tai mieleenpainuva, mutta toisaalta ei myöskään ruma, kuten liian moni muuten hyvä anime on. Kuusi jaksoa itselläkin takana, koska oli Tinglen kanssa tarkoitus katsoa loput, mutta painun loppuviikoksi pois pitäjästä, joten Tingle katsonee ne yksinänsä.

Samirai, itse taas tykkään huumorissa juuri tuollaisesta ihan kahjosta ja omituisesta kamasta. Iänikuiset slapstickvitsit ja tissien päälle kaatumiset taas raivostuttavat, eivät huvita.

Jos sarja olisi komedia tai slice-of-life, toimisi ulkoasu paljon paremmin. Perverssiin väkivaltamässäilyyn se ei ole omiaan.

Katsoin loppuun, olipas se viihdyttävä seikkailu koko perheelle Shin Megami Tenseitä tässä oli useampi ruokalusikallinen, ja siitähän se minä tykkään. Suosittelen kaikille mauttoman roskan ystäville.

(Musiikki on tosin aika heikkoa...)

Mitä helvettiä nyt taas

Itse asiassa mun pitikin sanoa, että tarkemmalla kuuntelulla se olikin aika hyvää, mutta unohdin mainita. Lähinnä OP ja ED ovat heikot, ja varmaan sen perusteella hyppäsin vähän liian nopeisiin johtopäätöksiin.

https://myanimelist.net/manga/101711/Mousou_Telepathy

Ei hitsit mikä manga. Lukaisin kiinni käytännössä yhteen putkeen. Hauska ja söpö. Päätyttö on 9/11. Vähän kuin vielä parempi Tomo-chan.

Demi-chan wa Kataritai tuli myös lukaistua kiinni julkaisutahtiin. @Samirai varoittelikin, että tämä ei juurikaan ole animea pidemmällä, mutta eipä se juurikaan haittaa. Nautin animesta vielä mangaakin enemmän, mutta tämäkin on oikein mukava ja söpö, enkä malta odottaa tarinan jatkumista. Vampyyri ja succubus ovat edelleen selkeästi parhaat hahmot päähahmon ohella (kerrankin hyvä mc), kun taas dullahan on vähän tylsä ja jäärouva jää vähän etäiseksi.

Tänään pitäisi käydä paikallisen animekerhon kanssa katsomassa kauden piirrettyjen ekat jaksot, mutten ole varma jaksanko mennä vai jäänkö kotiin raapimaan nivusia ja katson jaksot itsekseni.

Lukasin kans Tuben suositteleman Mousou Telepathyn läpi ja oli kyl hyvä. Alun irstailuosioiden jälkeen sarja käsittelee kyllä yllättävän hyvin ihmissuhteita ja telepatiaa öö arkielämässä. Kehut myös nerokkaalle värien käytölle.

Jos nyt jonkinlaista alkukatsausta kauden sarjoista antaisi niin Pop Team Epicin droppasin nyt tokan jakson jälkeen. Tykkään kyllä randomistakin huumorista tyyliin Nichijou mutta minusta tuossa se on vain huonoa...

Violet Evergarden oli juuri niin nätti kuin Kyoanilta voi odottaakin mutta saapa nyt nähä saavatko semikiinnostavasta ja omaperäisestä lähtöasetelmasta mitään kummempaa irti.

Overlordin toisen kauden aloitus oli minusta vähän levällään ja en vieläkään oikein ymmärrä miksi sarjasta puhutaan "MMO-sarjana mutta päähenkilö on pahis" koska Ainsissa ei muuta pahaa ole kuin luurankomainen ulkonäkö. Moni cookiecutter anime sortuu siinä vaiheessa kun politiikka tulee vahvasti mukaan tarinaan, innolla odotan jos Overlord tämän kuopan jotenkin kivasti selvittäisi.

Darling in the FranXX yrittää kovasti olla uusi Gurren Lagann mutta ekan jakson perusteella sekä hahmo-, monsteri-, että mechadesigni sakkaavat puhumattakaan musiikeista. Voihan tämä lähteä vielä lentoon mutta alkuasetelmat eivät ainakaan meikää vakuutaneet.

Karakai Jouzu no Takagi-san vaikuttaa ihan söpöltä mutta idea saattaa vanhentua hyvinkin äkkiä... kuitenkin mahdollinen musta hevonen.

Yuru Campin synopsista lukiessani mietiskelin että tästä saisi oikein tehtynä varmaan jotain yhtä hienoa kuin Yotsuban camping arcista. Yllätyksekseni sarja vaikuttaa ottavan suuri tällaisen lähestymistavan!

Mitä jos jokin päivä posti toisi ovellesi Pokemonin? Tätä kyselee Miira no Kaikata tai siis How to Keep a Mummy. Vaikuttaa hauskalta outojen otuksien hoito-opas sarjalta.



A Place Further Than the Universe vaikuttaa jonkun elämäntyöltä, sen verran huoku läpi sarjaan käytetty aika ja vaiva. Paha sanoa miksi Antarktikselle suuntaavista koulutytöistä kukaan jaksaisi näin kovalla pieteetillä sarjaa tehdä mutta pakko nyt seurata kun vaikuttaa laadukkaalta.

Maerchen Maedchen on Harry Potteria ja taikatyttöjä samassa sopassa. Tästä sarjasta taas huokui "väkisin väännetty" leima koska jo ensimmäinen jakso oli täynnä flashbackeja aina kahden minuutin takaa, homma ei edennyt ollenkaan, openingikin oli pelkkiä ekan jakson animaatiokierrätyksiä ja tuntui että kokonaisuus on vähän hukassa. Onko kyseessä siis köyhän miehen Little Witch Academia, noh jos vielä yhden jakson antais armoa.

Death march to the Parallel World Rhapsody näitä MMO-sarjoja on jo kuin sieniä sateella niin hankala innostua mutta oli kyl positiivisella tavalla erilainen aloitus. Vaikuttaa enemmän slice of life kuin äxön meiningiltä. Jos tämä nyt ei kauheaan haaremikakkaan sorru niin saatan katsoa mielelläni.

Desuconissa. Myös Mauno. Muita?

Oli kiva coni, voisin mennä toistekin taas joskus.

Genshikenin ekan kauden jakso yhdeksän on mielestäni eräs parhaita jaksoja, joissa ei oikeastaan tapahdu mitään. Vuorotellen naurattaa ja tuntee myötähäpeää.

Tältä kaudelta katsottavana on taas liian monta sarjaa katsottavana. Fate/Extra on tosi jees, Overlord II on tosi jees ja Hakata Tonkotsu Ramens on ollut hieno yllättäjä, kun en siltä paljoa oikeastaan odottanut. Violet Evergarden on nätti, mutta en oikein osaa sanoa vielä muuta, kun olen vasta katsonut kaksi jaksoa. Ei ole oikein temmannut mukaansa, vaikkei siinä mitään vikaakaan ole. Koi wa Ameagari no You ni on tosi söpö ja nätti kuin mikä.

Enää neljä kappaletta ReLIFEä.

Toivottavasti on loppu hyvin, kaikki hyvin.

PS. Rider on kova tyyppi Fate/Extrassa. Rin on hyvä tyttö myös tässä universumissa. Umu ei ole itseeni vielä vedonnut, mutta saatiinpa jo heti sarjan alkuun vähän